Ero sivun ”Józef Antoni Poniatowski” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätään malline:commonscat-rivi (Commons-luokka P373 = Józef Antoni Poniatowski) ja luodaan Aiheesta muualla -osio
p Hieman viilausta.
Rivi 27:
'''Józef Antoni Poniatowski''' ([[7. toukokuuta]] [[1763]] – [[19. lokakuuta]] [[1813]]) oli puolalainen prinssi ja kuningas [[Stanislaus II Poniatowski|Stanislaus II Poniatowskin]] veli. Hän toimi maan asevoimien ylipäällikkönä [[Ensimmäisen liittokunnan sota|ensimmäisen liittokunnan sodassa]]<ref name=myk>{{Kirjaviite | Tekijä = Knut Mykland| Nimeke = Otavan suuri maailmanhistoria 13: Suuret vallankumoukset| Vuosi = 1985| Sivu = 153–154 | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Otava | Tunniste = ISBN 951-1-08772-X | Viitattu = 7.7.2014 }}</ref>.
 
Venäjän keisarinna [[Katariina Suuri]] sai keväällä 1792 eurooppalaisilta liittolaismailtaan vapaat kädet Puolan suhteen. [[Itävallan keisarikunta|Itävalta]] ja [[Preussi]] olivat sitoneet joukkonsa muihin sotiin. Venäjä hajotti puolalaisten vastarintaa tukemalla maan tasavaltalaisia. Kuningas Stanislaus II Poniatowski varustautui puolustamaan maataan ja kruunuaan venäläisten hyökkäyksen varalta. Józef Antoni Poniatowski nimitetiinnimitettiin armeijan ylipäälliköksi, mutta joukkoja oli vain 50&nbsp;00 miestä. Sotaa ei kestänyt kauaakaan, kun 24. heinäkuuta 1792 kuningas antoi käskyn sotatoimien lopettamisesta. Venäläiset valloittivat [[Varsova|Varsovan]] ja Puolan tasavalta palautettiin. Nyt myös Preussi kiinnostui Puolan valtaamisesta, mikä johti [[Puolan toinen jako|Puolan toiseen jakoon]] 23. tammikuuta 1793.<ref name=myk />
 
Józef Poniatowski ei tyytynyt tilanteeseen vaan pakeni maasta vapauttaakseen Puolan. Vuonna 1794 hän osallistui [[Kościuszkon kansannousu|Kościuszkon kansannousuun]]. Maanpako jatkui kansannousun epäonnistuttua, mutta vuonna 1798 Poniatowskin annettiin palata Puolaan. Vuonna 1806 [[Varsovan herttuakunta|Varsovan herttuakunnan]] perustamisen jälkeen Józef Poniatowski nimitettiin sotaministeriksi. Vuonna 1809 hän komensi 16&nbsp;000 miehen armeijaa Itä-Puolan sodan aikana ja voitti suuremman ja kokeneemman Itävallan armeijan Raszynin taistelussa. Tätä seurasi eteneminen [[Galicia|Galician]] alueelle. Konflikti päättyi Puolan voittoon, ja se antoi herttuakunnalle mahdollisuuden osittain palauttaa Puolan jaossa menetetyt alueet.
Rivi 35:
==Lähteet==
{{Viitteet}}
 
== Aiheesta muualla ==
{{commonscat-rivi}}