|
'''Korjausluku''' eli '''oikaisuluku''', (puhekielessätavallisemmin '''oikoluku'')' tai '''kielentarkistus''',<ref>Ilmaisu kielentarkastus on kritisoitu, ja alan ammattilaiset käyttävät yleensä muotoa kielentarkistus, koska sanat tarkastaa ja tarkastaminen eivät tarkoita korjaamista. Virheellinen tai ainakin epätarkka ilmaisu kielentarkistus on kuitenkin niin laajassa käytössä alan ulkopuolella, että Kielitoimiston sanakirja esittelee sen ilman kommenttia rinnakkaismuotona.</ref> tarkoittaa [[teksti]]n [[kirjoitusvirheOikeinkirjoitus|oikeinkirjoituksen]]iden poistamistaja kielen oikeellisuuden tarkistamista (eli sekä tahattomien [[Oikeinkirjoitus|oikeinkirjoituksenkirjoitusvirhe]]iden ja kielentietämättömyyteen oikeellisuudenperustuvien tarkastamistaoikeinkirjoitusvirheiden että kielioppi- ja sanastovirheiden poistamista).<ref name = KUUTTI-PURO>{{Kirjaviite | Tekijä = Kuutti, Heikki ja Puro, Jukka-Pekka | Nimeke =Mediasanasto | Vuosi =1998 | Sivu =120 | Julkaisupaikka =Jyväskylä | Julkaisija = Atena| Tunniste =ISBN 951-796-094-8 | Viitattu = 29.7.2013 }}</ref><ref name="Fa">{{Kirjaviite
| Nimeke =CD-Facta 2005 : suomenkielinen tietosanakirja | Julkaisija =WSOY | Vuosi =2004
| Tekijä = | Suomentaja = | Selite =Artikkeli: korjausluku - CD-ROM-levy, Interaktiivinen multimedia, sisältää myös sivistyssanaston ja tietotekniikan sanaston| Julkaisupaikka =Helsinki | Tunniste = | Isbn =951-0-29149-8
| Viitattu =12.5.2016 | Kieli = }}</ref>
Ennen tietokoneaikaa korjausluku eli oikaisuluku tarkoitti julkaistavan jo [[Ladonta|ladotun]] tekstin vertaamista alkuperäiseen, (käsin tai [[kirjoituskone]]ella tehtyyn [[käsikirjoitus|käsikirjoitukseen]]) ja ladontavirheiden korjaamiseksimerkitsemistä taittovedokseen. Siihen aikaan ja edelleenkin oikoluku eli kielentarkistus oli ja on laajempi käsite, joka tarkoitti ja tarkoittaa sekä korjauslukua ennen julkaistamista että julkaistavien ja muidenkin tekstien tarkistamista ylipäätään (eli myös julkaistavien tarkistamista ennen lähettämistä kustantajalle). Nykyisin, kun erillistä käsikirjoitusta ei useimmiten enää ole, oikoluvulla tarkoitetaan lehden- tai kirjankustantajan tietokantaan tallennetun tekstin tarkistamista, jolloin siitä pyritään poistamaan sekä alkuperäisen kirjoittajan että myöhempien tekstin muokkaajien tekemät ja lehden toimitus- ja taittoprosessissa mahdollisesti syntyneet oikeinkirjoitukseen, [[kielioppi]]in, sanastoon ja [[typografia]]an liittyvät virheet. Toimittajien velvollisuutena on nykyisin tarkastaatarkistaa itse oman tekstinsä oikeellisuus, jolloin perinteistä korjauslukua tarvitaankäytetään pikemminkin ulkopuolelta tulevien tekstien, kuten [[mielipidekirjoitus]]ten tarkistamiseen.<ref name = KUUTTI-PURO/> On,kuitenkin paljon vaikeampi löytää virheet omasta kuin toisen kirjoittamasta tekstistä, ja toimittajilla on sosiaalisen median ja muiden internetin tuomien muutosten takia paljon enemmän kiirettä kuin ennen internetiä. Omien tekstien kielentarkistus johtaa esim. siihen, että toimittajien teksteissä on jopa isoja sanasto- eli sisältövirheitä kuten sanaa prosentin käyttöä kun tarkoitetaan prosenttiyksikköä, joita korjataan vain pitkällä viiveellä ja yleensä vain, jos lukijat antavat palautetta.<ref>Esim. Helsingin Sanomat -artikkelissa [https://www.hs.fi/tiede/art-2000007953713.html Kannattaako lapsetkin rokottaa, vaikka koronavirusepidemia saataisiin hiipumaan jo aikuisten rokotuksilla?].</ref>
[[Oikeinkirjoituksen tarkistin]] on tietokoneohjelman toiminto, joka tekee korjausluvun enemmän tai vähemmän automaattisesti.
|
