Ero sivun ”Laji” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätään malline:commonscat Aiheesta muualla osioon |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 4:
'''Laji''' ({{k-la|species}}, lyhenne ''sp.'', monikko ''spp.'') on [[biologia]]ssa [[eliö]]iden ryhmä, jonka jälkeläiset pystyvät lisääntymään keskenään<ref>{{Kielitoimiston sanakirja|laji}}</ref> tai jotka ovat joillakin muilla tärkeillä tavoilla keskenään samankaltaisia. [[Taksonomia|Taksonomisessa luokittelussa]] eliöt luokitellaan [[hierarkia|hierarkkiseen]] järjestelmään, joka heijastelee lajien välisiä sukulaisuussuhteita. Tämän luokittelun perusyksikkö on laji.
Maapallolla nykyään elävistä lajeista on [[
== Tieteellinen lajinimi ==
Biologiassa käytettyjen nimistösääntöjen mukaan lajin [[tieteellinen nimi]] koostuu kahdesta osasta ([[binominen nimistö]]), sukunimestä ja lajimääritteestä. Jälkimmäisestä käytetään kasvitieteessä myös nimitystä epiteetti. Esimerkiksi ihmisen lajinimi on ''[[Ihminen|Homo sapiens]]'', jossa ''[[
▲Biologiassa käytettyjen nimistösääntöjen mukaan lajin [[tieteellinen nimi]] koostuu kahdesta osasta ([[binominen nimistö]]), sukunimestä ja lajimääritteestä. Jälkimmäisestä käytetään kasvitieteessä myös nimitystä epiteetti. Esimerkiksi ihmisen lajinimi on ''[[Ihminen|Homo sapiens]]'', jossa ''[[Ihmiset|Homo]]'' tarkoittaa ihmisen sukua ja ''sapiens'' on lajimäärite, jonka käännös suomeksi on tässä tapauksessa ”viisas”. [[Hieskoivu]] taas on ''Betula pubescens'', jossa ''[[Koivut|Betula]]'' on koivujen suku ja ''pubescens'' epiteetti, jonka käännös on ”nukkainen”. Sukunimeä voidaan käyttää yksinkin, sillä jokaisella suvulla on eri nimi. Sen sijaan lajinimen jälkimmäinen osa ei ole yksinään käyttökelpoinen, sillä sama lajimäärite voi olla useilla lajeilla, jotka kuuluvat eri sukuihin (esimerkiksi [[Tammet|tammien]] suvussa on laji ''Quercus pubescens'' eli [[nukkatammi]]).
==Lajikäsitteet==▼
▲== Lajikäsitteet ==
Käytännössä lajia ei voi määritellä yksiselitteisellä tavalla, vaan eri tilanteissa käytetään erilaisia lajikäsitteitä. Mikään tunnettu määritelmä ei sovi kaikkiin elämän muotoihin.<ref name="winston">{{Kirjaviite |Tekijä = Winston, Judith E.|Nimike = Describing Species – Practical Taxonomic Procedure for Biologists|Julkaisija = Columbia University Press|Vuosi = 1999|Tunniste = ISBN 0-231-06825-5}}</ref>
=== Biologinen lajikäsite ===
Yleisimmin käytetty lajikäsite on [[Ernst Mayr]]in määrittelemä '''biologinen lajikäsite''', jonka mukaan eliöt kuuluvat samaan lajiin, jos ne pystyvät luonnonoloissa tuottamaan lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä keskenään. Tämän määritelmän mukaan [[hevonen]] ja [[aasi]] ovat eri lajeja, sillä niiden risteymät eli [[muuli]]t ovat lisääntymiskyvyttömiä.
Rivi 23 ⟶ 21:
Kasveilla rajanveto on vielä vaikeampaa. Euroopassa esiintyvä [[metsähaapa]] (''Populus tremula'') ja Pohjois-Amerikan [[amerikanhaapa]] (''Populus tremuloides'') risteytyvät elinvoimaiseksi [[hybridihaapa|hybridihaavaksi]] (''Populus'' × ''wettsteinii''), mutta tämä risteymä on lisääntymiskyvytön. Monet eri lajeina pidetyt pajut sen sijaan risteytyvät keskenään melko helposti. Vaikka [[tunturikoivu]]a pidetään hieskoivun [[alalaji]]na, sen perimässä arvellaan olevan myös [[vaivaiskoivu]]n geenejä. [[Orkidea|Orkideoilla]] tunnetaan jopa sukujen välisiä risteymiä.
=== Muita lajikäsitteitä ===
'''Morfologinen lajikäsite''', joka erottelee lajit niiden [[Morfologia (biologia)|morfologisen]] rakenteen perusteella. Laji on ryhmä eliöitä, jotka muistuttavat rakenteellisesti toisiaan.
Rivi 33 ⟶ 30:
'''Koheesiolajikäsitteen''' mukaan laji on ryhmä, jonka eliöiden koheesiomekanismit pystyvät pitämään yhtenäisenä. Näillä mekanismeilla voidaan tarkoittaa esimerkiksi [[geenivirta|geenivaihto]]a ja [[luonnonvalinta]]a jotka pitävät lajin yksilöt samankaltaisina.
== Katso myös ==
* [[
* [[
* [[muoto (biologia)|Muoto]] (''forma'')
* [[
* [[
* [[
* [[kryptinen laji]]
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Nimeke = Evoluutio
* {{Kirjaviite
=== Viitteet ===
{{
== Aiheesta muualla ==
| |||