Ero sivun ”Valtion margariinitehdas” versioiden välillä

suojeltu, kulttuuriperintöarvoiltaan merkittävä rakennus Helsingissä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tjp (keskustelu | muokkaukset)
Ak: Uusi sivu: '''Valtion margariinitehdas''' oli Helsingissä Sörnäisten ja Hermannin kaupunginosien rajalla Lautatarhankatu 2:ssa vuosina 1924–1992 t...
(ei mitään eroa)

Versio 4. huhtikuuta 2021 kello 19.40

Valtion margariinitehdas oli Helsingissä Sörnäisten ja Hermannin kaupunginosien rajalla Lautatarhankatu 2:ssa vuosina 1924–1992 toiminut valtion omistama margariinitehdas.[1][2]

Valtio aloitti margariinin valmistuksen vuonna 1922, koska margariiniteollisuuden myyntikartelli pakotti valtion maksamaan margariinista ylihintaa. Perustamiseen vaikutti myös ensimmäisen maailmansodan aiheuttama rasvapula ja halu parantaa vankiloissa käytetyn margariinin laatua. Tehdas toimi aluksi Turussa, mutta tuotanto-ongelmien vuoksi se siirrettiin 1924 Helsinkiin. Tehdasrakennusta varten saatiin tontti Sörnäisten keskusvankilan alueelta ja uusklassisen tehdasrakennuksen suunnitteli arkkitehti Uno Sjöholm. Joidenkin tietojen mukaan tehdas rakennettiin vankityövoimalla. Margariinin valmistuksen tietotaito ja tehtaan koneet tuotiin Tanskasta ja myös tehtaan ensimmäinen toimitusjohtaja Marius Pedersen oli kotoisin Tanskasta. Tehtaan asiakkaana olivat 1960-luvulle saakka valtion laitokset. 1970-luvulla valtion rasvapolitiikka velvoitti valtion virastot ja laitokset ostamaan voita ja valtion margariinitehdas joutui etsimään asiakkaita yksityispuolelta. 1970-luvun alussa 60 prosenttiä margariinista myytiin lähinnä leipomoille, ruokaloille ja baareille. 1980-luvulla enää 15 prosenttia tuotannosta meni valtion laitoksille ja nyt asiakkaina olivat lähinnä suurleipomot. Valtion margariinitehdas toimitti Helsingin seudulla myös kuluttajille vähittäismyyntiin Herkku-margariinia ja Sole-pöytämargariinia.[3]

Tehtaassa valmistettiin margariinia vuoteen 1992 saakka, jolloin valtio päätti lakkauttaa sen. Vanhanaikaiseksi käyneeseen pieneen tehtaaseen ei ollut investoitu enää ja tehdas joutui myös ostamaan raaka-aineensa kilpailijoiltaan. Vuoden 1961 margariiniskandaalista tehdas selvisi koska se ei käyttänyt eläinrasvoja. Valtion margariinitehtaan liikevaihto oli sen toiminnan päättyessä 23 miljoonaa markkaa ja sen palveluksessa oli 20 työntekijää. Tehtaan koneet myytiin kahdelle suurimmalle kilpailevalle alan yritykselle.[1][4]

Suojeltu L-kirjaimen muotoinen kolmikerroksinen tehdasrakennus oli suureksi osaksi tyhjillään 26 vuotta tehtaan lakkauttamisen jälkeen. Vuonna 1994 tehdas oli tilapäisenä kappelina ja ruumishuoneena autolautta M/S Estonian onnettomuuden uhreille. Sen jälkeen tehdasta vuokrattiin lähinnä varastotiloiksi. Vuonna 2018 rakennusta alettiin muuttaa asuinkäyttöön ja rakennukseen tuli 31 asuntoa. Myös tehtaan savupiippu säilytettiin.[5][6]

Lähteet