Ero sivun ”Jussi Mäntynen” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Elämänvaiheet: kolmoisvokaalit korjattu using AWB |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:Jussi Mantynen Dansande tranor.JPG|thumb|''Tanssivat kurjet'', Saltsjöbaden, Tukholma.]]
'''Johan Rickhard Konstantin ”Jussi” Mäntynen''' (vuoteen 1902 saakka ''Lindqvist'', [[8. toukokuuta]] [[1886]] Helsinki – [[10. marraskuuta]] [[1978]] [[Turku]]<ref name=kb>{{Kansallisbiografia|id =1286 |nimi = Mäntynen, Jussi (1886-1978) |tekijä = Ahtola-Moorhouse, Leena |ajankohta = 11.10.2005 |viitattu = 21.6.2016}}</ref>) oli [[Suomi|suomalainen]] [[kuvanveistäjä]], tunnettu realistisista eläinaiheisista veistoksistaan. Mäntynen oli luontoharrastaja ja [[Metsästys|metsästäjä]], ja perehtyi siksi eläinten [[anatomia]]an ja liikehdintään jo nuorena. Hän työskenteli Helsingin yliopiston eläinmuseossa [[konservaattori]]na 20 vuoden ajan ennen kuin ryhtyi päätoimiseksi taiteilijaksi.
== Elämänvaiheet ==
Jussi Mäntysen isä oli ammatiltaan puuseppä ja perhe asui Helsingin [[Hermanni (Helsinki)|Hermanni]]ssa<ref name=kb/>. Vuonna 1910 Mäntynen meni töihin [[Luonnontieteellinen museo (Helsinki)|Helsingin yliopiston eläimuseo]]on, aluksi hän työskenteli [[preparaattori]]n apulaisena ja vuodesta 1919 lähtien [[Konservaattori|konservaattorina]].<ref name=kb/>
Mäntynen opiskeli kuvanveistoa [[Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu|Taideteollisessa keskuskoulussa]], ensin lyhyitä jaksoja vuosina 1901 ja 1904 sekä pidempään 1912–1913 ja oli kuvanveistäjä [[Alpo Sailo]]n oppilas vuosina 1912–1920.<ref name=kb/> Hän teki 1910-luvun lopulla opintomatkan Berliiniin (1919–1920) ja kaksi matkaa Pariisiin (1926–1927 ja 1934).<ref name=kb/> Opintomatkoillaan Mäntynen tutustui taidemuseoissa erityisesti eläinveistoksiin.<ref name=kb/>
Rivi 9:
Mäntysen ensimmäinen työ kuvanveistäjänä oli vuonna 1922 tehty palkintoveistos maatalousnäyttelyyn.<ref name=kb/> Vuonna 1924 Helsingin yliopistossa oli pohjoismaisen metsästäjäkongressin yhteydessä metsästäjänäyttely, jossa Mäntynen esitteli kuuluisan ''[[Hirvi (veistos)|Hirvi]]''-veistoksensa kipsimallin.<ref name=kb/>
Jussi Mäntysen uraan vaikuttivat suuresti kaksi menestystä niittänyttä yksityisnäyttelyä, [[Tukholma|Tukholman]] näyttely vuonna 1934 ja näyttely [[Lontoo|Lontoossa]] 1939.<ref name=kb/> Mäntynen osallistui [[Milanon triennaali]]in vuonna 1933, josta hän voitti pronssimitalin.<ref name=kb/> ''Grand prix'n'' hän sai maailmannäyttelyistä [[Brysselin maailmannäyttely (1935)|Brysseli]]ssä 1935 ja [[Pariisin maailmannäyttely (1937)|Pariisi]]ssa vuonna 1937.<ref name=kb/>
Mäntysen veistostuotanto oli laajaa ja mahdollista vain, koska hän teki konservaattorina lyhyttä työpäivää ja hänellä oli pitkät lomat.<ref name=kb/> Vuonna 1938 Mäntynen lopetti yliopistolla työskentelyn kokonaan ja muutti vuonna 1943 Ruotsiin [[Lidingö]]ön.<ref name=kb/> Siellä veistoksista oltiin kiinnostuneempia kuin Suomessa ja siellä oli paremmat mahdollisuudet niiden myyntiin.<ref name=kb/> Ruotsissa Mäntynen asui vuoteen 1967, jolloin hän muutti takaisin Suomeen ja perusti kotinsa Turkuun.<ref name=kb/> Mäntynen lahjoitti [[Turun taidemuseo]]lle runsaasti veistoksia vuosien mittaan, kaikkiaan liki 120 työtä.<ref name=kb/> Pienoisveistoksia on pysyvästi esillä taidemuseon yläkerran ”Mäntysen huoneessa”.
Rivi 15:
Jussi Mäntynen sai [[Suomen Leijonan ritarikunta|Suomen Leijonan ritarikunnan]] komentajamerkin ja [[professori (arvonimi)|professori]]n arvonimen vuonna 1949.<ref name=kb/>
Jussi Mäntynen oli [[Avioliitto|naimisissa]] kahdesti.<ref name=kb/> Hänen ensimmäinen vaimonsa oli Irene Emilia (o.s. Niemi), he avioituivat vuonna 1907 ja liitto päättyi eroon vuonna 1925.<ref name=kb/> Avioliitosta on neljä lasta.<ref name=kb/> Mäntysen toinen puoliso oli Aune Margareta (o.s. Lind), he avioituivat vuonna 1926.<ref name=kb/>
== Hirvi ==
| |||