Ero sivun ”Siimajalkaiset” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p luokkafix
AtraieBOT (keskustelu | muokkaukset)
p kursiiveja poistettu mallineesta pyynnöstä; ehkä myös oheismuokkauksia (AWB)
Rivi 2:
| nimi = Siimajalkaiset
| kuva = Haeckel Cirripedia.jpg
| kuvateksti = "Cirripedia"”Cirripedia”, [[Ernst Haeckel|Ernst Haeckelin]]in teoksesta ''[[Kunstformen der Natur]]'' (1904). Keskellä olevaan taskurapuun tarttuneena parasiittinen ''[[Sacculina]]''.
| domeeni = [[Aitotumalliset]] ''Eucarya''
| kunta = [[Eläinkunta]] ''Animalia''
| pääjakso = [[Niveljalkaiset]] ''Arthropoda''
| alajakso = [[Äyriäiset]] ''Crustacea''
| luokka = [[Leukajalkaiset]] ''Maxillopoda''
| alaluokka = ''[[Thecostraca]]''
| osaluokka = Siimajalkaiset<br>'''''Cirripedia'''''
| osaluokka_auktori = [[Hermann Burmeister|Burmeister]], 1834
| jako = Ylälahkot ja lahkot
Rivi 26:
}}
 
'''Siimajalkaiset''' (''Cirripedia'') ovat meressä eläviä [[Äyriäiset|äyriäisiä]] joista suurin osa viettää aikuiselämänsä alustaan kiinnittyneinä. Heimoja ovat muun muassa [[hanhenkaulat]] (''Lepadidae''), joilla on varsi, ja varrettomat merirokot (''Balanidae''). Tällä hetkellä tunnetaan noin 1&nbsp;220 siimajalkaislajia. Nimi "Cirripedia"”Cirripedia” tulee latinasta ja tarkoittaa "kiharajalkaista"”kiharajalkaista”. Useita erityisesti veneiden pohjiin kiinnittyviä siimajalkaisia kutsutaan usein merirokoiksi, vaikka ne eivät olisi merirokkojen heimoa.
 
[[Kuva:Seepocke fg02.jpg|thumbpienoiskuva|250px|leftvasen|Merirokkoja Pohjanmeren rannikolta'']]
[[FileTiedosto:Elminius modestus nauplius.jpg|thumbpienoiskuva|250px|leftvasen|Nauplius-toukka]]
Ensimmäisenä siimajalkaisia kattavasti tutki ja luokitteli [[Charles Darwin]], joka julkaisi sarjan niitä käsitteleviä [[monografia|monografioita]] vuosina 1851&ndash;1854. Darwin aloitti tutkimuksensa ystävänsä [[Joseph Dalton Hooker]]in ehdotuksesta.
 
Rivi 42:
Kuten monet [[selkärangattomat]], siimajalkaiset ovat [[hermafrodiitti|kaksineuvoisia]] joilla on sekä koiras- että naarasroolit. Siimajalkaiset hedelmöittävät toisensa (tai itsensä) peniksellä; siimajalkaisen penis on koko eläinkunnan pisin ruumiin kokoon suhteutettuna&nbsp;<ref>{{verkkoviite |Osoite=http://www.museum.vic.gov.au/crust/barnbiol.html |Julkaisija=Museum Victoria |Nimeke=Barnacle general biology |Vuosi=1996}}</ref>.
 
Siimajalkaiset kiinnittyvät usein ihmisten tekemiin rakenteisiin kuten veneisiin ja laitureihin aiheuttaen joskus vaurioita. Erityisesti laivoille siimajalkaiset ovat haitallisia, sillä pohjaan kiinnittyneinä ne kasvattavat veden vastusta ja siten polttoaineen kulutusta. Joitakin lajeja, ainakin ''[[Mitella pollicipes]]'' ja ''[[Pollicipes cornucopia]]'', käytetään ihmisruoaksi etenkin Ranskassa ja Espanjassa.<ref>[http://www.iberianature.com/material/barnacles.htm Spanish barnacles] IberiaNature.com (artikkeli siimajalkaisista Espanjassa, niiden keräämisestä ja käytöstä ruokana).</ref>
<ref>[http://www.kolumbus.fi/rahola/sanastot/h.html#hanh Hanhenkaulat] Raholan ruokasanasto</ref>
 
== Suomen merirokko ==
{{Pääartikkeli|[[Merirokko]]}}
Ainoa Suomen rannikolla elävä siimajalkainen on Itämereen 1840-luvulla tulokaslajina saapunut merirokko (''Amphibalanus improvisus''). Merirokko on alun perin amerikkalainen tai australialainen laji, joka on laivojen rungoilla levinnyt ympäri maailmaa. Muualla se viihtyy erityisesti vähäsuolaisissa jokisuissa.
 
== Kansanperinnettä ==
 
[[Valkoposkihanhi|Valkoposkihanhien]]en englanninkielinen nimi ''barnacle goose'' tulee vanhasta eurooppalaisesta uskomuksesta, että hanhet syntyvät [[hanhenkaulat|hanhenkauloista]] (''Pollicipes polymerus''). Hanhien untuvikkoja ei koskaan nähty, sillä hanhet pesivät kaukana Jäämeren rannikkoseuduilla. Koska hanhenkaulat ovat mereneläviä, laskettiin myös hanhet kaloiksi, joita voitiin syödä perjantaisin katolisen paaston alkaessa{{lähde?}}.
 
[[ImageTiedosto:Pollicipes cornucopia.jpg|thumbpienoiskuva|''Pollicipes cornucopia'' -hanhenkaula]]
 
== Lähteet ==
Rivi 59:
 
== Aiheesta muualla ==
*[http://www.vattenkikaren.gu.se/fakta/arter/crustace/cirriped/balaimpr/balaime.html Bay Barnacle] vattenkikaren.se {{en}} (merirokko; mm. kuva)
*Keith Davey: [http://www.mesa.edu.au/friends/seashores/barnacles.html Barnacles] (mm. havainnollisia kuvia eri kehitysvaiheista). Life on Australian seashores. Marine Education Society of Australasia. {{en}}
 
{{Taksopalkki}}
 
[[Luokka:Leukajalkaiset]]