Versio 24. marraskuuta 2019 kello 19.52 muokkaa SilvonenBot (keskustelu \| muokkaukset) botit 136 397 muokkausta p Täsmennystä botin avulla: Kela korvattiin link(e)illä Kansaneläkelaitos ← Vanhempi muutos		Nykyinen versio 14. helmikuuta 2021 kello 18.04 muokkaa kumoa Härkäpäinen (keskustelu \| muokkaukset) 9 muokkausta pEi muokkausyhteenvetoa Merkkaus: Visuaalinen muokkaus
Rivi 4: Esitutkinnan eli rikostutkinnan käynnistämistä varten poliisi tarvitsee mahdollisimman tarkan kuvauksen siitä, mitä on tapahtunut ja ketkä ovat asianosaisia. Asianosaisia ovat asianomistaja ja rikoksesta epäilty henkilö/henkilöt. Rikosilmoituksen jättämisen jälkeen käynnistetään esitutkinta, jossa tutkitaan onko rikos tapahtunut ja esitutkinnan pohjalta laaditaan tutkintapöytäkirja. [[Asianomistajarikos\|Asianomistajarikoksia]] poliisi ei tutki ellei asianomistaja vaadi rangaistusta. Poliisitutkija voi keskeyttää esitutkinnan varhaisessa vaiheessa tai tutkintapöytäkirjan valmistuttua. Vaikka valmistunut tutkintapöytäkirja toimitettaisiin [[syyttäjä]]lle, syyttäjä voi jättää syyttämättä. Tahallinen väärien tietojen antaminen on rangaistava teko. Väärä ilmianto on rikos (15. luku 6 §). Joka antaa esitutkinta- tai muulle viranomaiselle taikka tuomioistuimelle väärän tiedon ja siten aiheuttaa vaaran, että ilmiannettu pidätetään, vangitaan tai joutuu muun pakkokeinon kohteeksi tai joutuu syytteeseen tai tuomitaan rangaistukseen tai muuhun rikosoikeudelliseen seuraamukseen virheellisin perustein, on tuomittava väärästä ilmiannosta sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi vuodeksi. [[Kansaneläkelaitos\|Kelan]] etuuksien väärinkäytösepäilyt ilmoitetaan ensimmäisenä Kelan vakuutuspiiriin. Kelan vakuutuspiirissä kaikki väärinkäytösepäilyt tutkitaan, ja monet saatetaan havaita aiheettomiksi tai niistä ei löydetä tarpeeksi näyttöä.

Ero sivun ”Ilmianto” versioiden välillä