Ero sivun ”Auvo Maunula” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p korjannut oikein kirjoitusta.
Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 10:
[[Jatkosota|Jatkosodassa]] Maunula toimi laivueenkomentajana Täydennyslentolaivue 35:ssä, [[Fokker D.XXI]] -koneilla varustetussa Lentolaivue 12:sta sekä [[Lentolaivue 28]]:ssa, jonka kalustona oli [[Morane-Saulnier M.S. 406]] -koneet. Maunula nimitettiin [[Aunuksen ryhmä]]n komentajan [[Karl Oesch]]in 21. toukokuuta 1942 allekirjoittaman nimitysesityksen sekä Ilmavoimien komentajan [[Jarl Lundqvist]]in 15. elokuuta 1942 allekirjoittaman lisäesityksen jälkeen Mannerheim-ristin ritariksi 8. syyskuuta 1942 numerolla 90.<ref name ="hurmerinta_sivu237">Hurmerinta; Viitanen 1994 s. 237</ref> Nimitysperusteluissa mainitaan muun muassa Maunulan tiedustelulentäjänä sekä laivueen komentajana saavuttamat ansiot.<ref name ="hurmerinta_sivu240">Hurmerinta; Viitanen 1994 s. 240</ref>
 
Majuriksi ylennetty Maunula sai surmansa koulutuslennolla 17. toukokuuta 1944. Hänen ohjaamansa Morane-Saulnier -hävittäjä (MS-628) joutui syöksykäännöksen seurauksena syöksykierteeseen, josta kone ei enää oiennut, ja syöksyi matalasta korkeudesta järveen.<ref name="keskinen"/> Maunula on haudattu [[Seinäjoki|Seinäjoen]] sankarihautausmaalle.<ref name ="hurmerinta_sivu237"/> Auvo Maunula ja hänen puolisonsa Ester Jensen saivat kaksi poikaa. Reijo Jorma Maunula (1935–2013) oli Suomen lmavoimienilmavoimien majuri,. hänHän toimi mm. myös johtajanamuun muassa ohtajana Johtamistaidon Opistossa ja opetusneuvoksena Opetushallituksessa. [[Antero Maunula]] (1937–2014) oli eversti, joka toimi muun muassa [[Pohjan prikaati]]n komentajana.<ref name="ku20-00">{{Kirjaviite |Nimeke= Kadettiupseerit 1920–2000 | Selite= Maunula, Yrjö Antero| Sivu= 454| Julkaisupaikka= Helsinki | Julkaisija= Kadettikunta ry., Upseeriliitto ry. | Vuosi= 2000 | Isbn = 951-98334-3-9}}</ref>
 
== Lähteet ==