Ero sivun ”Vilho Heinämies” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p w-fix |
p Botti päivitti Elonet-tunnisteen. |
||
Rivi 3:
Heinämies oli [[sotakirjeenvaihtaja]]na ollessaan [[panssarilaiva Ilmarinen|panssarilaiva Ilmarisen]] tuhon silminnäkijänä 13. syyskuuta 1941. Hän otti panssarilaiva Väinämöiseltä käsin viimeisen valokuvan Ilmarisesta noin tuntia ennen sen tuhoa <ref> Seitsemän minuuttia merellä, s. 22 </ref> Alus oli ollut pitkään hänen vakituinen asemapaikkansa.<ref>Seitsemän minuuttia merellä, s. 26</ref>
Heinämies oli sotavuodet [[Pääesikunta (Suomen puolustusvoimat)|Pääesikunnan]] tiedotusosaston alaisena [[TK-komppania|TK]]-miehenä, rauhan aikana hän työskenteli useallekin lehdelle ja uutispalvelulle. Hän kirjoitti Ilmarisen tapauksesta kirjan ''Seitsemän minuuttia merellä, kuvaus panssarilaiva Ilmarisen tuhosta'' , jossa hän kuvailee Suomen laivaston suurinta tappiota. Kirja on julkaistu myös ruotsiksi nimellä ''Sju minuter på havet''. Hän seurasi laivaston toimintaa hyvin tarkasti miinanlaskusta Hangon neuvostotukikohdan tulittamiseen ja kirjoitti siitä – [[sensuuri]]n sallimissa rajoissa – kuvauksia, joita julkaistiin niin lehdissä kuin suositussa "TK-rintamakirjeenvaihtajat etulinjoilla" -kirjasarjassa. Hän teki käsikirjoitukset neljään elokuvaan, ''[[Simo Hurtta]]'' (1940), ''[[Elinan surma]]'' (1938), ''[[Paimen, piika ja emäntä]]'' (1938) ja ''[[Tukkijoella]]'' (1937).<ref>{{Elonet-h|
==Teokset==
| |||