Ero sivun ”Nadežda Mandelštam” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 3:
 
== Elämäkerta ==
Nadežda Mandelštam syntyi Saratovissa keskiluokkaiseen [[Juutalaiset|juutalaisperheeseen]] ja vietti nuoruusvuotensa [[Kiova]]ssa. [[Lukio]]n suoritettuaan hän alkoi opiskella taidetta. Hän avoitui [[Osip Mandelštam]]in kanssa vuonna 1921. Pariskunta asui [[Ukraina]]ssa, [[Pietari (kaupunki)|Petrograd]]issa, [[Moskova]]ssa ja [[Georgia]]ssa. Osip pidätettiin vuonna 1934 [[Josif Stalinin]] vastaisesta runoudestaan ja karkotettiin [[Cherdyn]]iin [[Perm]]in alueelle ja myöhemmin [[Voronnezh]]iin. Hänen kuoltuaan vuonna 1938 Nadežda Mandelštam yritti vältellä pidätystään muuttamalla asuinpaikkaa ja vaihtamalla työpaikkaa usein. Kertaalleen [[KalininTver|Kalininissa]]issa [[NKVD]] saapui etsimään Mandelštamia vain päivää sen jälkeen kun hän oli jättänyt kaupungin. Mandelštam otti elämäntehtäväkseen miehensä runoperintöjen säilyttämisen ja julkaisemisen. Hän opetteli suurimman osan ulkoa, koska ei luottanut paperiin. Stalinin kuoleman jälkeen hän sai [[väitöskirja]]nsa valmiiksi vuonna 1956. Vuonna 1958 hänelle annettiin lupa palata Moskovaan. Mandelštam luovutti arkistonsa [[Princetonin yliopisto]]lle 1979, ja hän kuoli vuotta myöhemmin Moskovassa 81-vuotiaana.
 
Muistelmissaan ''Ihmisen toivo'' (1970) ja ''Hope Abandoned'' Mandelštam kertoo elämäntarinansa ja arvostelee [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] moraalista ja kulttuurista rappiota 1920-luvulla ja sen jälkeen. Teosten nimet ovat sanaleikkejä. ''Nadežda'' tarkoittaa venäjän kielellä ''toivoa''.