Versio 31. heinäkuuta 2020 kello 23.48 muokkaa Fiwiki-tools-bot (keskustelu \| muokkaukset) botit 85 083 muokkausta Lisätään malline:commonscat Aiheesta muualla osioon ← Vanhempi muutos		Versio 11. tammikuuta 2021 kello 18.27 muokkaa kumoa Abc10 (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 97 764 muokkausta p reilu > runsas Uudempi muutos →
Rivi 1: [[Tiedosto:Mathematics lecture at the Helsinki University of Technology.jpg\|pienoiskuva\|[[Luento\|Luennot]] ovat osa yliopistokoulutusta.]] [[~~File~~Tiedosto:Jan Steen school class with a sleeping schoolmaster, 1672.jpg\|thumb\|Jan Steen (1672)]] '''Koulutus''' viittaa siihen [[kasvatus\|kasvatuksen]] alueeseen, joka on organisoitua ja [[instituutio\|institutionalisoitua]]. Koulutus tähtää [[tieto]]jen [[opettaminen\|opettamiseen]], [[taito]]jen harjaannuttamiseen sekä kognitiivisten kykyjen kehittämiseen.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Hirsjärvi, Sirkka \| Nimeke = Kasvatustieteen käsitteistö \| Vuosi = 1982 \| Luku = \| Sivu = 95\| Selite = \| Julkaisupaikka = Helsinki\| Julkaisija = Otava \| ~~Tunniste~~ISBN = ~~ISBN~~ 951-1-06754-0}}</ref> Koulutusta järjestävää instituutiota nimitetään [[koulu]]ksi. Koulutuksen määrä on viimeisen sadan vuoden kuluessa kasvanut merkittävästi. Jonkinlainen koulutus on nykyisin pakollinen kaikille ihmisille useimmissa maissa [[oppivelvollisuus\|oppivelvollisuuden]] yleistyttyä nopeasti 1900-luvun aikana. Väestönkasvun ja koulutuksen määrän maailmanlaajuisen kasvun seurauksena [[Unesco]] arvioi, että seuraavan 30 vuoden koulutuksen useampi ihminen saa muodollisen koulutuksen kuin ihmiskunnan koko aiemman historian aikana.<ref>Robinson, K.: [http://www.ted.com/talks/ken_robinson_says_schools_kill_creativity.html ''Schools Kill Creativity'']. TED-luennot, 2006, Monterrey, Kalifornia, USA.</ref> == Koulutuksen järjestäminen == Koulutus jaetaan tavallisesti esiasteen, [[perusaste]]en, [[Toinen aste\|toisen asteen]] sekä [[Korkeakoulu\|korkea-asteen]] eli kolmannen asteen koulutukseen. Useimmissa valtioissa peruskoulutus on nykyään ilmaista ja pakollista. Toiseen asteeseen luetaan kuuluvaksi [[lukio]] sekä [[ammattioppilaitos\|ammattikoulutus]] ja korkea-asteeseen [[yliopisto]] sekä [[ammattikorkeakoulu]]. Koulutuksen painopiste [[peruskoulu]]ssa ja lukiossa on [[yleissivistys\|yleissivistykseen]] pyrkivä, kun taas ammattioppilaitoksissa sekä korkea-asteella koulutus on enemmän ala- ja ammattikohtaista. Rivi 22 ⟶ 21: == Koulutuksen kehittäminen == EU on tukenut työllisyyden parantamiseen tähtääviä koulutus- ja alukehitysprojekteja [[Euroopan sosiaalirahasto]]n kautta. Rivi 42 ⟶ 40: === Koulutuksen periytyminen === Suomessa korkeakoulutettujen vanhempien lapset päätyvät korkeakoulutukseen kahdeksan kertaa todennäköisemmin kuin kouluttamattomasta perheestä tulevat. Helsingissä korkeakoulutettujen lapsista 90 % suoritti keskiasteen, lähes aina lukion, kouluttamattomien lapsista ~~reilu~~runsas puolet. <ref>[http://yliopisto-lehti.helsinki.fi/?article=4908 Kotoa koululainen ponnistaa], Yliopisto-lehti 1/2009</ref>▼ ▲Suomessa korkeakoulutettujen vanhempien lapset päätyvät korkeakoulutukseen kahdeksan kertaa todennäköisemmin kuin kouluttamattomasta perheestä tulevat. Helsingissä korkeakoulutettujen lapsista 90 % suoritti keskiasteen, lähes aina lukion, kouluttamattomien lapsista reilu puolet. <ref>[http://yliopisto-lehti.helsinki.fi/?article=4908 Kotoa koululainen ponnistaa], Yliopisto-lehti 1/2009</ref> == Katso myös == Rivi 54 ⟶ 51: == Lähteet == {{kirjaviite \| Tekijä=Rauste-von Wright, Maijaliisa : von Wright, Johan : Soini, Tiina \| Vuosi=2003 \| Nimeke=Oppiminen ja koulutus \| Selite=9. uud. p. \| Julkaisija=WSOY \| Julkaisupaikka= Helsinki \| ~~Tunniste=~~ISBN =951-0-25677-3}} ===Viitteet=== Rivi 60 ⟶ 57: == Aiheesta muualla == {{commonscat-rivi}} [http://www.opintoluotsi.fi Opintopolku] * [http://www.oph.fi OPH]

Ero sivun ”Koulutus” versioiden välillä