Ero sivun ”Kukinto” versioiden välillä

'''Kukinto''' on [[kasvi]]n osa, joka muodostuu monesta sen suvullisen lisääntymisen osasta eli [[kukka|kukasta]] ja niihin liittyvistä [[varsi|varren]] haaroista ja [[kukkaperä|kukkaperistä]]. Lyhyesti sanottuna kukinto on se versonosa[[verso]]nosa, joka muodostaa kukkia. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.) | Nimeke = Retkeilykasvio | Vuosi = 1998 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo | Tunniste = ISBN 951-45-8167-9 }}</ref>

Kukinnot jaetaan pitkä- ja lyhytlapakkoisiin kukintoihin sekä [[viuhko]]ihin. Pitkälapakkoisissa kukinnoissa kukat liittyvät pitkänomaiseen kukintovarteen, ''[[lapakko]]on''. Sellaisten eri tyyppejä ovat ''[[tähkä]]'', ''[[terttu (kukinto)|terttu]]'', ''[[huiskilo]]'' ja ''[[norkko]]''. Lyhytlapakkoisia kukintomuotoja ovat ''[[sarja (kukinto)|sarja]]'' ja ''[[mykerö]]''. Mykerössä on suuri joukko pieniä kukkia kiinnittyneenä samaan [[kukkapohjus|kukkapohjukseen]] niin lähelle toisiaan, että kukinto muistuttaa usein erehdyttävästi yhtä kukkaa, mutta tarkemmin katsottuna jokaisessa pikkukukassa on erotettavissa kaikki normaalin kukan osat, kuten terälehdet, [[hede|heteet]] ja [[emi]]t. Viuhkossa kukkaperät eivät ole kiinnittyneet yhteiseen rankaan, vaan kukkarangat haarautuvat [[haarajatkoinen haarautuminen|jatkoisella]] tavalla.