Ero sivun ”Päijänne” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Järvi pähkinänkuoressa: linkki: Luettelo Päijänteen saarista
Niera (keskustelu | muokkaukset)
→‎Maantiede: Pikkuviilausta
Rivi 48:
== Maantiede ==
=== Järvi pähkinänkuoressa ===
Järvi on [[Vaajakoski|Vaajakosken]] [[Naissaari (Jyväskylä)|Naissaaresta]] Asikkalan Kopsuonlahdelle mitattuna 121 kilometriä pitkä ja sen suurin leveys on yli 28 kilometriä .<ref name=koko/>. Tämän leveyden se saavuttaa sekä Jämsän keskustaajaman että Kuhmoisten kirkonkylän kohdilla. Päijänne ulottuu sekä [[Keski-Suomen maakunta|Keski-Suomen]] että [[Päijät-Hämeen maakunta|Päijät-Hämeen]] alueille, ja sen vesialue on jakautunut [[Jyväskylä]]n, [[Toivakka|Toivakan]], [[Muurame]]n, [[Jämsä]]n, [[Luhanka|Luhangan]], [[Kuhmoinen|Kuhmoisten]], [[Sysmä]]n, [[Padasjoki|Padasjoen]] ja [[Asikkala]]n kuntien alueille. Järven leveydestä johtuu, että eri puolilla järveä on omat kunnat ja niiden kuntarajat kohtaavat toisensa järven keskellä. Järven pohjoispäässä Jyväskylä ja Toivakka kohtaavat näin Muuramen kuntanrajan, Jämsä kohtaa Luhangan, Kuhmoinen kohtaa sekä Luhangan että Sysmän, ja etelässä Padasjoki kohtaa siellä Sysmän ja Asikkalan kuntarajan. Asikkala sijaitsee järven eteläpäässä ja siihen kuuluu siellä järven länsi- ja itärantoja. Näin käy myös pohjoispäässä, kun Jyväskylään on liitetty [[Kuntaliitos|kuntainliitoksella]] Korpilahti, jolla oli alueita myös itärannalla. Maakuntien välinen raja seuraa ensin Kuhmoisten ja Padasjoen välistä rajaa [[Järvenselkä|järvenselälle]], seuraa järvenselkää Sysmän ja Kuhmoisten välisenä rajana, ja siirtyy itään rannalle Luhangan ja Sysmän väliseksi rajaksi.<ref name=kp1/><ref name=kp2/><ref name=kp3/>
 
Päijänteen pinta-ala on 1&nbsp;083 [[neliökilometri]]ä (km²) ja sen tilavuus on 15,4 [[kuutiokilometri]]ä (km³). Vertailun vuoksi kerrottakoon, että Suomen suurimman järven Saimaan tilavuus on noin 36 km³ ja [[Inarijärvi|Inarijärven]] tilavuus on 15,5 km³. Järven keskisyvyys on näin laskettuna 16,2 metriä, mutta järven pohja on hyvin epätasainen. Järvessä on useita yli 70 metrin syvyyteen ulottuvia syvänteitä. Järven pohjoisosassa sijaitsee yli 90 metrin syvyyteen ulottuva syvänne. Sen syvin kohta 95,3 metriä sijaitsee [[Ristinselkä|Ristinselällä]] olevan [[Muuratsalo]]n kaakkoispuolella aivan Etelähaikan edustalla .<ref name=kp_syvinkohta/>. Useissa tietosanakirjoissa esiintyväesiintyy virheellinen tieto, jonka mukaan kohta olisi peräti 104 metriä syvä. Tieto perustuu venäläisten mittaustulosten virheelliseen tulkintaan. Tuoreimmissa sukeltamalla tehdyissä mittauksissa syvänteen syvyydeksi on kuitenkin jälleen saatu 104 metriä pienestä, noin 20 neliömetrin kokoisesta painaumasta, mutta [[Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus|ympäristökeskuksen]] kaikuluotaamalla tehdyt mittaukset eivät onnistuneet vahvistamaan havaintoa .<ref name=hs2/>.
 
Järven vesialaan voidaan lisätä 2&nbsp;690 saarten yhteispinta-ala, joka on noin 232 neliökilometriä, jolloin saadaan järven rantaviivan sisään jäävä pintaala. Saaret muodostavat näin ajateltuna 18&nbsp;% järven pinta-alasta. [[Luettelo Päijänteen saarista|Suurimpia saaria]] ovat muun muassa [[Virmaila (saari)|Virmailansaari]], [[Salonsaari (Päijänne, Asikkala)|Salonsaari]], [[Judinsalo]], [[Onkisalo]], [[Paatsalo (Sysmä)|Paatsalo]], [[Muuratsalo]], [[Haukkasalo (Kuhmoinen)|Haukkasalo]] ja [[Vuoritsalo]]a. Saarten suuren määrän ja lukuisten lahtien sekä niemien vuoksi järven vaihteleva rantaviiva on 2&nbsp;789 kilometriä pitkä. Saaret vievät tästä pituudesta 1&nbsp;449 kilometriä ja mantereen rantaviiva 1&nbsp;340 kilometriä. Järven mantereen rantaviiva on 11 kertaa pitempi kuin järven suurin pituus.<ref name=syke/><ref name=paijanne11/>