Ero sivun ”Aleksandria” versioiden välillä

▲Aleksanteri Suuri perusti Aleksandrian vuonna 332 eaa. Aleksanteri Suuren pääarkkitehti hankkeelle oli kreikkalainen [[Deinokrates]]. Aleksandrian oli tarkoitus toimia Naucratiksen seuraajana Egyptin hellenistisenä keskuksena sekä toimia linkkinä Kreikan ja hedelmällisen Niilin laakson välillä. Joitakin kuukausia Aleksandrian perustamisen jälkeen Aleksanteri Suuri lähti Egyptistä, eikä koskaan palannut kaupunkiinsa. Aleksanteri Suuren kuoleman jälkeen hänen ruumiinsa sijoitettiin aluksi kultaiseen sarkofagiin, joka oli tarkoitus viedä [[Makedonian valtakunta]]an. Lopulta [[Ptolemaios I|Ptolemaioksen]] vaikutuksesta se päätyi kuitenkin Aleksandriaan. Tarinan mukaan Egyptissä Aleksanterin ruumista kävi satoja vuosia myöhemmin katsomassa muun muassa Rooman ensimmäinen keisari [[Augustus]]. Sadassa vuodessa Aleksandriasta tuli maailman suurin kaupunki, ja joitakin satoja vuosia eteenpäin se oli toiseksi suurin heti [[Rooma]]n jälkeen.

▲Kaupunki oli perustettu vähän matkan päähän eräästä Niilin suurimmasta suuhaarasta, pitkälle niemimaalle, joka sulki sisäänsä neljä eri satamaa. Merkittävimmän eli ”suuren sataman” vierellä oli lujasti linnoitettu ja muurilla muusta kaupungista erotettu osa ''Brukeion''. Siellä seisoi meren rannalla muhkea ja komea kuninkaallinen palatsi. Vähän matkan päässä siitä, samoin meren rannalla, oli Aleksanterin hautarakennus, sekin suuren palatsin kaltainen. Lähimmässä viereisessä kaupunginosassa kohosi komea ''[[Serapeion]]'', temppelirakennus, pyhitetty muinaisegyptiläiselle jumalalle Serapiille, jonka palvominen nyt oli yhteistä helleniläisille ja egyptiläisille. Kauimpana lännessä sijaitsi hautakaupunki eli nekropolis, kallioihin hakattuja katakombeja sekä niiden yhteydessä palsamoimista varten tarkoitetut rakennukset.<ref name="sjögren">Sjögren, Otto: ''[http://www.gutenberg.org/files/27653/27653-h/27653-h.htm Historiallinen lukukirja: Vanha ja Keski-aika]'', WSOY, 1888.</ref>

▲Aleksandria ei ollut ainoastaan [[helleenit|hellenistisen]] maailman mahtavimpia kaupunkeja, mutta myös koti aikansa suurimmalle juutalaisyhteisölle. Suuren sataman vieressä sijaitsi ''Rakotis''-niminen juutalainen kaupunginosa. Aleksandrialaista syntyperää on myös Vanhan testamentin kreikkalainen käännös nimeltään ''[[Septuaginta]]''. Aleksandria oli ensimmäisinä vuosisatoina jaa. koptilaisen kirkon suurin keskus. [[Ptolemaioksen hallitsijasuku]] piti kaupungin hallinnassa sekä kehitti [[Aleksandrian kirjasto]]n hellenistisen maailman johtavaksi tiedon keskukseksi. Kirjastossa ja sen ulkopuolella olevassa Serapeionin temppelissä säilytettiin valtavat noin 400&nbsp;000–700&nbsp;000 kirjakääröä, jotka oli kerätty kaikkialta tunnetusta maailmasta ja käsitti siis suunnattoman määrän tietoa antiikin ajasta. Palo vuonna 47 eaa. tuhosi kuitenkin kirjaston ja temppeli hävitettiin v. 391 jaa.

▲Ptolemaioksen hallinnan alla ylläpidettiin jakoa kaupungin eri ryhmien, kreikkalaisten, juutalaisten sekä egyptiläisten välillä. Tästä jaosta johtui huomattava osa myöhemmästä poliittisesta turbulenssista, joka alkoi [[Ptolemaios IV]] Filopatorin (hallitsi 221–204 eaa.) vallan alla. Myös [[Ptolemaios VIII]] Euergetes II Fyskonin (hallitsi 144–116 eaa.) vallan aikaa leimasi sisäiset konfliktit.

▲Ensimmäiset Ptolemaiokset olivat suuria taiteen ja tieteen suosijoita. Heidän suojissaan kehittyi Aleksandriassa huomattava sivistystaso, jossa itämaiset perinteet sekoittuivat yhteen helleniläisen kanssa. Rakennusmestarit ja kuvanveistäjät täyttivät kaupunkia temppeleillä ja palatseilla, patsailla ja muilla kuvilla. Kreikkalaisen kauneusperinteen ohella ilmeni kaupunkikuvassa egyptiläinen suuri monumenttirakentamisen perinne. Samalla kukoisti aleksandrialainen runous ja tieteellinen tutkimus. Ptolemaios II perusti [[museion|''museionin']]', nykyisten museoiden esikuvan, joka kohosi lähelle hallituspalatsia. Siellä tekivät työtään joukko oppineita miehiä. Heitä varten koottiin suuri [[Aleksandrian kirjasto]], jota säilytettiin osaksi ''museionissa'' ja osaksi myös ''serapeionissa''. ”Seitsemälläkymmenellä tulkitsijalla” käännätettiin Vanhan testamentin kirjat heprean kielestä kreikaksi. Paljon hieroglyfikirjoituksia koottiin muinaisegyptiläisen pappissivistyksen ajoilta. Tunnettuja tutkijoita oli mm. [[Manetho|Maneton]], joka tutki Egyptin vanhinta historiaa, [[Eratosthenes|Eratostenes]], eräs tähtitieteen perustajista, ja [[Eukleides]], joka kirjoitti geometrian oppikirjan, jota käytettiin vielä 1900-luvullakin.<ref name="sjögren"/>

▲Kaupunki siirtyi virallisesti roomalaisten hallintaan vuonna 80 eaa. oltuaan roomalaisten vaikutusten alaisena jo yli sata vuotta. [[Julius Caesar]] valloitti kaupungin vuonna 47 eaa. Roomalaisten puuttuessa Egyptin sisällissotaan. Egyptissä kuningas [[Ptolemaios XII]] puolusti valtaansa kuningatar [[Kleopatra VII]]:tä vastaan. Octavianus, tuleva keisari Augustus, valloitti kaupungin viimein vuonna 30 eaa.