Ero sivun ”Hollannin suurvaltakausi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
laajenn |
→Talouden vahvuudet: laajenn |
||
Rivi 3:
==Nousu suurvallaksi==
Alankomaiden Espanjan-vastaista vapaussotaa (1568–1648) nimitetään myös [[Kahdeksankymmenvuotinen sota|kahdeksankymmenvuotiseksi sodaksi]]. Sen alkuvaiheessa kauppakaupunki [[Antwerpen]] hävitettiin kolmeen kertaan, ja sen aseman johtavana kauppakeskuksena sai [[Amsterdam]]. Muutoinkin suuri osa toimeliaisuudesta siirtyi Alankomaiden eteläosista (myöhemmästä Belgiasta) pohjoisosiin, josta käytettiin nimeä Yhdistyneiden provinssien tasavalta. Se itsenäistyi vuonna 1581 ja saattoi tarjota asukkailleen uskonnollisen suvaitsevaisuuden ja vapauden Espanjan hallinnosta. Niinpä sinne muutti muun muassa Ranskassa vainottuja [[Hugenotit|hugenotteja]] ja Portugalista karkotettuja [[Juutalaiset|juutalaisia]]. Itsenäistyneeseen osaan kuuluivat maakunnista [[Holland (maakunta)|Hollanti]], [[Zeeland]], [[Geldern]], [[Utrecht (provinssi)|Utrecht]], [[Overijssel]], [[Friisinmaa]] ja [[Groningen]]. Näistä Hollannin maakunta ja Amsterdamin kaupunki olivat talouden kannalta keskeisessä roolissa: Euroopan rahamarkkinoiden, kirjantuotannon, turkiskaupan ja monien muiden tuotteiden keskuksena. Amsterdamin vuonna 1609 perustettu pankki kehittyi maailman rahaliikenteen solmukohdaksi. Hollannin suurvaltakauden alkuaika (1600-luvun alkupuoli) oli taloudellisen kukoistuksen aikaa. <ref name="omh11" /> Maalla on tasavaltainen hallitusmuoto, vaikkakin valtion johtajana olevan käskynhaltijan arvo oli perinnöllinen.<ref name=hss>{{Kirjaviite | Nimeke = Historian suursanakirja| Julkaisija = WSOY| Vuosi = 1998| Tekijä = Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki| Sivu = 624| Isbn = 951-0-22044-2 }}</ref>
==Maantieteen ja yhteiskunnan edut ==
Alankomaiden pohjoisosa runsaine jokineen ja kanavineen tarjosi hyvät mahdollisuudet sodankäyntiin ja laivakuljetuksiin. Myös yhteiskuntarakenne tarjosi hyvät edellytykset talouden toimintaan, sillä jyrkkiä luokkaeroja ei ollut. Usein korostetaan väestön uskonnollista yhtenäisyyttä, koska useimmat pohjoisosan asukkaat tunnustivat [[Kalvinilaisuus|kalvinilaisuutta]]. Yhtenäisyys oli kuitenkin uhattuna, kun vuonna 1610 tiukan oikeaoppiset kalvinilaiset alkoivat ryhmittyä voimakkaaksi puolueryhmittymäksi, joka yritti tehdä vallankaappauksen. Erimielisyyttä oli koko 1600-luvun ajan myös [[Tasavalta|tasavallan]] ja [[Monarkismi|monarkismin]] kannattajien välillä. Vuodesta 1653 hallitusvalta oli tasavaltalaisen puolueen [[Johan de Witt|Johan de Wittillä]], ja hänen puolueensa onnistui lakkauttamaan [[Käskynhaltija|käskynhaltijan]] viran, joka oli muodostumassa perinnölliseksi Oranialaisten suvussa.<ref name="omh11" />
==Talouden vahvuudet==
Suurvaltakauden taloudellinen, tieteellinen ja kulttuurinen kehitys oli ennennäkemätöntä, ja kautta nimitetäänkin kultakaudeksi.<ref name=golden>[https://web.archive.org/web/20100617195116/http://www.inghist.nl/overview/history/en/1600tot1700,1600---1700.html The Golden Age: 1600–1700]. ''History of the Netherlands''. Huygens Instituut voor Nederlandse Geschiedenis. Web Archive 2011. Viitattu 22.12.2020.</ref> Kauppalaivastoltaan Hollanti oli 1600-luvun puolivälissä Euroopan suurin: sillä oli enemmän kauppalaivoja kuin muilla mailla yhteensä. Laivaveistämöiden toiminta oli ripeää, ja tarvitsemansa puutavaran ja muun materiaalin se sai Itämeren rannoilta. Alankomaiden talous perustui kauppamerenkulkuun. Sillä oli kauppapoliittinen ylivalta erityisesti [[Pohjanmeri|Pohjanmeren]] ja [[Itämeri|Itämeren]] alueilla. Lisäksi Alankomaat sai haltuunsa lähes kaikki Portugalin Kaukoidän ja Brasilian siirtomaat ja kauppa-asemat, mikä mahdollisti erityisen tuottoisan maustekaupan. Hollantilaiset onnistuivat pienentämään laivojensa rahtikuluja valmistamalla helppohoitoisia ja halvalla rakennettuja aluksia. Siten Hollanti voitti jopa maitse Lähi-idän kautta kulkeneen välityskaupan, joka siirtyi merikuljetuksiin. Vuonna 1602 perustettu [[Hollannin Itä-Intian kauppakomppania]] valtasi Intian markkinat portugalilaisilta, ja sen tukikohdaksi muodostuivat muun muassa [[Molukit]], [[Sundasaaret]] ja [[Kapmaa]]. Komppanialla oli kauppamonopoli kaupankäytiin näillä alueilla ja lisäksi noin 50 sotalaivaa ja 10 000 sotilasta.<ref name="omh11" />
Myös kalastus oli talouden tärkeä osanen, ja pian sen rinnalle nousivat kaivostoiminta ja [[Manufaktuuri|manufaktuurit]]. Erikoisimpia kaupankäynnin muotoja oli tulppaanikauppa, joka lopulta kohosi [[Tulppaanimania|tulppaanimaniaksi]] ja romahti vuonna 1637. Kaikkiaan talouden myötätuuli kuitenkin kohotti maan hyvinvoinnin korkealle. <ref name="omh11" />
==Kulttuurin kukoistus==
Kulta-aikaa ei tunneta pelkästään taloudellisesta myötätuulesta, vaan tasavalta kohosi muun Euroopan yli myös kulttuurielämässä. Oli epätavallista, että porvaristo vaikutti merkittävästi eri taiteisiin. Tämä pätee erityisesti maalaustaiteeseen. Hollantilaisia kauden mestareita olivat [[Frans Hals]], [[Johannes Vermeer]], [[Jan Steen]], [[Gerard Dou]] ja [[Rembrandt]]. Suurin osa esimerkisksi Rembrandtin saamista tilauksista tuli Amsterdamin varakkailta kansalaisilta ja kauppiailta. Myös kirjallisuuden alalla tasavalta tuotti kuuluisia nimiä, kuten [[Jacob Cats]], [[Constantijn Huygens]] ja [[Joost van den Vondel]]. Tieteilijöistä maineikkain on juristi [[Hugo Grotius]] (1583–1645), joka oli arvostettu teologi, historioitsija, valtiomies ja diplomaatti. Yksi hänen tunnetuimmista teoksistaan on oikeudellinen teos sodan ja rauhan lakien tarpeellisudesta ja toinen käsittelee oppia merien vapaudesta.<ref name=golden />
==Suurvaltakauden päättyminen==
Johan de Wittin hallituskaudella (1653–1672) Alankomaiden kaupankäynti kukoisti edelleen, vaikkakin Ranskan ja Engalnnin suunnalta tuleva kilapilu oli yhä voimakkaampaa. Ranskan kuningas [[Ludvig XIV]] päätti maaliskuussa 1672 aloittaa [[Ranskan–Hollannin sota|Hollannin-vastaisen sodan]] vallatakseen [[Espanjan Alankomaat]] Ranskalle. Aluksi Ludvigin piti hajottaa aikaisemmasta sodasta periytyvä Ranskan vastainen liittokunta: Englanti ostettiin kullalla Ranskan liittolaiseksi (salainen Doverin sopimus kesällä 1670) ja helmikuussa 1672 Ruotsi sitoutui vuosittaista maksua vastaan pitämään 16 000 sotilasta [[Pommeri]]ssa, jotta [[saksa]]laisia (erityisesti Brandenburgia) estettäisiin liittymästä Hollannin puolelle tulevassa sodassa. Englanti liittyikin luvatulla tavalla Ranskan aloittamaan sotaan, mutta se sai tarpeekseen satamien saartamisesta, kun [[Michiel de Ruyter]]in johtamat hollantilaiset voittivat neljä taistelua Englantia vastaan. Britannian parlamentti pakotti kuninkaan lopettamaan sodan. Sodan alkuvaiheessa Johan de Witt sai surmansa kansanjoukon lynkkauksessa ja valtaan tuli brittimielinen Oranian herttua. Tähän katsotaan Hollannin suurvaltakauden päättyneen, koska talouden painopiste siirtyi Kanaalin toiselle puolelle. <ref name="omh11" />
==Lähteet==
{{Viitteet}}
| |||