Versio 5. marraskuuta 2020 kello 07.05 muokkaa Fiwiki-tools-bot (keskustelu \| muokkaukset) botit 85 060 muokkausta Lisätään malline:commonscat Aiheesta muualla -osioon ← Vanhempi muutos		Versio 8. joulukuuta 2020 kello 11.40 muokkaa kumoa Maantietäjä (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 8 480 muokkausta p typo Uudempi muutos →
Rivi 10: [[Renessanssin kirjallisuus\|Renessanssiajan]] kuuluisia elämäkertoja ovat esimerkiksi italialaisen [[Giorgio Vasari]]n ''Taiteilijaelämäkertoja Giottosta Michelangeloon'' (1550–1568). Moderni elämäkertakirjallisuus syntyi 1800-luvulla, kun teksteissä alkoi näkyä [[psykologia]]n ja [[sosiologia]]n kehitys sekä historiallisen [[Lähdekritiikki\|lähdekritiikin]] syventyminen. Elämäkerrat, omaelämäkerrat ja muistelmat ovat säilyttäneet suosionsa nykyaikanakin.<ref name=kirjallisuusoppi /> Kautta aikojen on julkaistu käytännön elämässä tarvittavia henkilötietokirjoja. Aateliset pyrkivät kohottamaan sukunsa arvoa [[Aateliskalenteri\|aateliskalentereilla]], joista tunnetuin on vuodesta 1763 julkaistu ''Gothan hovikalenteri'' (''Gothaischer Hofkalender'' / ''Almanach de Gotha''). Suomessa aateliskalenteria julkaistiin vuodesta 1858 lähtien, ~~alunperin~~alun perin nimellä ''Finlands ridderskaps och adels kalender''. Sukututkimukset ovat laajentuneet muihinkin väestöryhmiin. Suomen tunnetuin sukututkimus on laajaa pappissukua käsittelevä [[Elias Robert Alcenius\|Elias Robert Alceniuksen]] julkaisema ''[[Sursillin suku]]'' (1850). Erilaiset matrikkelit ja kansalaishakemistot ovat merkittäviä henkilötietojen lähteitä, mutta nykyiset tietosuojasäännökset rajoittavat niiden tekemistä. <ref name=oe /> ==Elämäkerrat Suomessa==

Ero sivun ”Elämäkerta” versioiden välillä