Ero sivun ”Islam” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Islam Suomessa: Suomalaiset lähteet eivät ole antaneet näin suuria lukuja. |
→Länsimaisia tulkintoja: stilisointi |
||
Rivi 163:
Historioitsijat<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=McNeill, J. R. & McNeill, W. H.|Nimeke=Verkottunut ihmiskunta. Yleiskatsaus maa-ilmanhistoriaan|Vuosi=2003/2006|Sivu=138–140|Julkaisija=Vastapaino}}</ref> ja tietokirjailijat<ref>Axworthy, 2007/2013, s. 87–91</ref> ovat yleisesti luottaneet islamilaisen perimätiedon antamaan kuvaan 600-luvun tapahtumista. Viime vuosikymmeninä tämä luottamus on vähentynyt, kun ymmärrys islamilaisen lähdeaineiston myöhäisyydestä on lisääntynyt.<ref>Hämeen-Anttila: Islamin käsikirja, 2012, s. 13</ref> Perinteistä kuvaa on kuitenkin ollut vaikea hylätä, sillä Jaakko Hämeen-Anttilan sanoin islamilainen historianselitys tosin on kuin ''"talo ilman perustaa"'', mutta silti parempi kuin ei mitään.<ref>Hämeen-Anttila, Johdatus Koraaniin, s. 193</ref> Valtaosa orientalisteista luottaakin pääpirteissään siihen kuvaukseen, joka islamin piirissä kirjattiin 800-luvulla ja heijasti varhaisten muslimien uskomuksia.
Vaihtoehtoista kokonaiskuvaa on silti pyritty rakentamaan. Paimentolaisheimot, jotka ilmeisesti vasta myöhemmin omaksuivat arabi-identiteetin,<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Webb, Peter|Nimeke=Imagining the Arabs. Arab Identity and the Rise of Islam|Vuosi=2016|Sivu=8–9|Julkaisija=Edinburgh University Press}}</ref> valloittivat 600-luvulla nopeassa tahdissa suurimman osan Lähi-itää, Pohjois-Afrikan ja Espanjan niin, että heidän perustamansa valtakunta ulottui Atlantilta Keski-Aasiaan.
Historiakriittiset tutkijat ovat perustaneet mielipiteensä siihen, että 600-luvun ja osin myöhemmätkään aikalaislähteet eivät tunne profeetta Muhammedia, Koraania, "oikeaanjohdettuja" kalifeja tai edes Mekkaa. <ref name=":17">{{Kirjaviite|Tekijä=Patricia Crone|Nimeke=Meccan Trade and the Rise of Islam.|Vuosi=2004|Sivu=136|Julkaisija=Gorgias Press}}</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Volker Popp|Nimeke=Biblische Strukturen in der islamischen Geschichtsdarstellung. Teoksessa: Markus Gross & K.-H. Ohlig /toim.). Schlaglichter. Die beiden ersten islamischen Jahrhunderte|Vuosi=2008|Sivu=46-53|Julkaisija=Schiler |Kieli = {{de}} }}</ref> Pitkää hiljaisuutta on pidetty epäsuorana todisteena ''(argumentum ex silentio)'' siitä, että 800-luvulla kirjatut tarinat islamin synnystä ovat myöhempää keksintöä. Jos islamilainen selitys hylätään, arabiuskonnon kehityksestä ennen 800-lukua tiedetään vain vähän, ja esimerkiksi Koraanin kokoamisen ja kanonisoinnin historia on täysin tuntematon.<ref name=":11" /> Joidenkin historiallis-kriittistä suuntaa edustavien tutkijoiden mukaan islam alkoi kehityksensä arabikristillisenä monoteistisena lahkona ensimmäisten kristillisten satalukujen aikana. Se olisi irtautunut kristinuskosta 700-luvun vaihteessa kalifi Abd al-Malikin kaudella ja kehittynyt islamiksi vasta 800-luvun alkuun mennessä.<ref name=":11" /><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Karl-Heinz Ohlig (toim)|Nimeke=Early islam. A Critical Reconstruction Based on Contemporary Sources|Vuosi=2013|Sivu=|Julkaisija=Prometheus Books |Kieli = {{en}} }}</ref> On ehdotettu, että profeetan hahmo olisi syntynyt aikaisintaan 700-luvun lopulla personifikaationa Jeesukselle annetusta kunnianimestä ''"muhammad".'' <ref name=":4">Luxenberg, Christoph (''The Hidden Origins of Islam'' 2010, s. 125−151.)</ref> Sana ilmestyy piirtokirjoituksiin 690-luvulla ja löytyy Jerusalemin Kalliomoskeijan friisitekstistä. <ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Hoyland, R. G.|Nimeke=Seeing islam as other saw it. A survey and evaluation of Christian, Jewish and Zoroastrian writings on early Islam.|Vuosi=1997|Sivu=694|Julkaisija=The Darwin Press|www = https://www.academia.edu/9547975/Seeing_Islam_as_Others_saw_it_by_Robert_G_Hoyland |Kieli = {{en}} }}</ref> Eräät historiakriittiset tutkijat ovat nähneet Koraanissa tekstejä, jotka on kirjoitettu ehkä parinsadan vuoden kuluessa ja jossain muualla kuin Arabiassa.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Wansbrough, J.|Nimeke=Quranic studies. Sources and methods of scriptural interpretation|Vuosi=1977/2002|Sivu=|Julkaisija=Prometheus Books |Kieli = {{en}} }}</ref> Günter Lüling katsoi, että kolmasosa Koraanista olisi alun perin ollut kristillisiä liturgisia tekstejä tai hymnejä. Tällaisia ehdokkaita ovat esimerkiksi [[Al-Fil|Norsun suura]] tai [[Al-Masad|Niiniköyden suura]].<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Marcin Grodzki|Nimeke=Von Lüling zu Inarah – ein Blick auf die Fortentwicklung einiger Forschungsaspekte in den letzten Jahrzehnten. Teoksessa: Die Entstehung einer Weltreligion II. Von der koraniscehn Bewegung zum Frühislam.|Vuosi=2012|Sivu=713–717|Julkaisija=Hans Schiler |Kieli = {{de}} }}</ref>
|