Ero sivun ”Islam” versioiden välillä

Islamista kertovia tekstejä alkoi ilmestyä valtavasti abbasidien kalifaatissa 800-luvun kuluessa. Kirjojen teon teki entistä helpommaksi 760-luvulta alkaen kiinalaisilta opittu taito valmistaa lumpuista paperia.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Michael Cooperston|Otsikko=The Abbasid “Golden Age”:An Excavation|Julkaisu=Al-ʿUṣūr al-Wusṭā 25, s. 52|Ajankohta=2017|Julkaisija=|www=https://www.academia.edu/35184821/Al-Usur_al-Wusta_The_Journal_of_Middle_East_Medievalists_25_2017_._Open_access_https_www.middleeastmedievalists.com_al-usur-al-wusta_?email_work_card=view-paper|Kieli={{en}}}}</ref> Ensimmäiset tekstit koskivat profeetan elämäkertaa ''(sirat).'' Sitä seurasi lainopillinen kirjallisuus, jonka muotona olivat profeetan tekoja koskevat ''hadithit.'' [[Joseph Schacht]] katsoi, että niitä alettiin keksiä opillisia ja poliittisia kiistoja varten. Perimätiedon merkittävä järjestäjä oli imaami [[Muhammad al-Shafi‘i|Al-Shafi'i]] (767–820), jota pidetään sunni-islamin lainopillisen perinteen perustajana. Oli hänen ideansa, että jokaisen luotettavan ''hadithin'' kuului sisältää todistajaketju, joka ulottui Muhammediin asti.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Joseph Schacht|Nimeke=The Origins of Muhammadan Jurisprudence|Vuosi=1950|Sivu=|Julkaisija=Claridon Pres|Kieli={{en}}}}</ref> Vaikka islamissa katsotaan, että uskonto oli täysin valmis Muhammedin kuollessa vuonna 632,<ref>Hämeen-Anttila, 2004. s. 30</ref> islamin systematisointi ja sen opinkappaleiden muotoilu tapahtui kuitenkin vasta 800-luvulta lähtien. Vaikka kehitys hidastui jo tällä sataluvulla ''ijtihad''in myötä, vaihe jatkui osittain 1200-luvulle asti.<ref name=":34">Hämeen-Anttila, 2004. s. 48</ref> Sen jälkeen siirryttiin vanhojen ajatusten kopiointiin. <ref name=":34" />

 

 

Kalifi al-Mamunin (813–833) aikana islamilaisen papiston eli ''ulaman'' valta alkoi kasvaa. Kalifi asettui kuitenkin tukemaan rationaalista islamin suuntausta, niin sanottuja [[Mu'taziliitit|mutaziliitteja]], joiden ajattelu oli saanut virikkeitä kreikkalaisesta filosofiasta. Kalifi teki suuntauksesta ainoan virallisesti hyväksytyn. Papiston vastarinta johti siihen, että vuonna 827 Mamun perusti inkvisition, ''[[Mihna|mihnan]],'' valvomaan, että ''ulama'' noudattaisi hänen valitsemansa koulukunnan oppeja. Symboliseksi pääasiaksi nousi kysymys siitä, oliko Koraani luotu (jolloin sitä saattoi järkiperäisesti arvioida) vai oliko se ollut aina olemassa. Kiista jatkui vielä hänen seuraajiensa aikana, kunnes ''ulama'' voitti sen vuonna 848, jolloin inkivisitio lakkautettiin. Kalifi oli tuossa vaiheessa jo menettänyt valtaansa turkkilaiskenraaleille. Inkvisitio ehti kuulustella satoja uskonoppineita, joista monet kuolivat vankiloissa ja toiset saivat mainetta marttyyriasemallaan. Kuuluisin heistä oli islamilaisen lakikoulukunnan perustaja Ahmad ibn Hanbal.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Walter Melville Patton|Nimeke=Ahmed Ibn Hanbal and the Mihma|Vuosi=1897/2010|Sivu=|Julkaisija=Coismo Classics |Kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Hugh Kennedy|Nimeke=When Baghdad Ruled the Muslim World. The Rise and Fall of Islam's greatest Dynasty|Vuosi=2004|Sivu=250|Julkaisija=Da Capo Press |Kieli = {{en}} }}</ref> Joitakin mutaziliittien ajatuksia on säilynyt šiialaisudessa.<ref>Hämeen-Anttila 2004, Islamin käsikirja, s. 137</ref>