Ero sivun ”Eduskuntavaalit 1939” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tietolaatikko vaalit, Vaalitaulukko, värit |
|||
Rivi 78:
==Vaalit sodan uhan varjossa==
Eduskuntavaalien aikaan Euroopassa elettiin kiristyvässä poliittisessa ilmapiirissä, mutta Suomessa ei uskottu maan voivan joutua mukaan Euroopassa mahdollisesti syttyvään sotaan. Neuvostoliiton Helsingin-suurlähetystön lähetystösihteerin [[Boris Jartsev]]in huhtikuussa 1938 aloittamat neuvottelut Neuvostoliiton alue- ja tukikohtavaatimuksista Suomen suunnalla olivat tässä vaiheessa vain pienen johtavan piirin tiedossa. Äänestäjät antoivat eduskuntavaaleissa vahvan luottamuslauseensa [[punamultahallitus|punamultahallitukselle]] samaan aikaan kun [[Isänmaallinen Kansanliike]], jonka sisäministeri [[Urho Kekkonen]] oli pyrkinyt marraskuussa 1938 lakkauttamaan, kärsi suurimman tappion. Suomen vaalitulokseen ei kuitenkaan juuri kiinnitetty huomiota ulkomailla, jossa diktaattorit [[Max Jakobson]]in mukaan "laskivat sotilaita, eivät äänestäjiä".<ref name="jakobson"> Max Jakobson: ''Väkivallan vuodet: 20. vuosisadan tilinpäätös I'', s. 262–263. Helsinki: Otava, 1999. ISBN 951-1-13369-1.</ref>
Huomattavimmista ulkomaisista sanomalehdistä vain muutamat, esimerkiksi [[Sveitsi|sveitsiläinen]] ''[[Neue Zürcher Zeitung]]'', totesivat eduskuntavaalien tuloksen osoittaneen, että suomalaiset kannattivat [[demokratia]]a, [[parlamentarismi]]a ja puolueettomuuspolitiikkaa, joka tähtäsi kiinteään yhteistyöhön [[Ruotsi]]n kanssa ja Suomen pysyttäytymiseen kaikkien kansainvälisten selkkausten ulkopuolella. ''Neue Zürcher Zeitungin'' Helsingin-[[kirjeenvaihtaja]], Suomen poliittiset olot perusteellisesti tuntenut filosofian tohtori [[Max Mehlem]] epäili, että tätä ei ymmärretty Moskovassa, jossa Suomen katsottiin asettuvan Saksan puolelle sen ja Neuvostoliiton välisessä sodassa. Mehlem arveli, että Neuvostoliitto pyrki tämän vuoksi lyömään kiilaa Suomen ja Ruotsin väliin ja alentamaan Suomen skandinaavisesta balttilaiseksi maaksi. Tähän suomalaiset eivät Mehlemin arvion mukaan tulisi alistumaan.<ref name="jakobson"/>
Uusi eduskunta kokoontui valtiopäivien avajaisiin 1. syyskuuta 1939, samana päivänä, jolloin [[Saksa]] hyökkäsi [[Puola]]an ja [[toinen maailmansota]] alkoi.<ref> Martta Salmela-Järvinen: ''Taipui vaan ei taittunut: muistikuvia ja näkymiä vuosilta 1918–1939'', s. 176. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1966.</ref> [[Talvisota|Talvisodan]] alettua eduskunta siirtyi [[Kauhajoki|Kauhajoelle]], josta se palasi Helsinkiin vajaata kuukautta ennen sodan päättymistä, helmikuun puolivälissä 1940.<ref> Martta Salmela-Järvinen: ''Kaikissa meissä vikaa on: muistikuvia ja näkymiä vuosilta 1939–1959'', s. 23. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1968.</ref>
==Kansanedustajat==
| |||