Ero sivun ”Ilman saastuminen” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätään malline:commonscat Aiheesta muualla -osioon
ajantasaistusta, ajantasaisia viitteitä lisätty
Rivi 1:
[[Kuva:AlfedPalmersmokestacks.jpg|thumb|Ilmaa saastuttavia savupiippuja]]
'''Ilman saastuminen''' tarkoittaa [[kemikaali]]en, [[pienhiukkanen|pienhiukkasten]] tai mikroskooppisten eliöiden aiheuttamaa ilman laadun pilaantumista. Yleensä saastumisen määritelmään lasketaan myös haitan aiheuttaminen ihmiselle tai muille eliöille. Yleisimpiä ilmansaasteita ovat [[hiilimonoksidi]], [[rikkidioksidi]], [[typen oksidit]] ja pienhiukkaset.<ref name="eoe_air_pollution">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.eoearth.org/article/Air_pollution | Nimeke = Air pollution | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 26.5.2010 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Encyclopedia of Earth | Viitattu = 5.11.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref name=Pekkanen>Pekkanen, J., Lanki, T., Lampi, J. Hengitysilma. Kirjassa Mussalo-Rauhamaa, H., Pekkanen, J., Tuomisto, J., Vuorinen, H.S. Ympäristöterveys, Kustannus Oy Duodecim, 2020, ss. 41-69, ISBN 978-951-656-729-0.</ref><ref name=Tuomisto>[https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=asy00401&p_teos=asy Tuomisto, J. Mikä kaupunki-ilmassa mättää? Duodecim - Terveyskirjasto 2020.]</ref>
 
Saasteiden pitoisuus tietyssä paikassa tietyllä hetkellä riippuu päästöjen määrästä, tuulen suunnasta ja nopeudesta, sekä ilmakehän [[stabiilisuus|stabiilisuudesta]], joka määrää, kuinka paksuun ilmakerrokseen saasteet sekoittuvat. Kaukokulkeutumisen takia myös aiemmin ylätuulen puolella päästetyt aineet vaikuttavat paikalliseen ilmanlaatuun. [[Inversio (meteorologia)|Inversiotilanteessa]] saasteet jäävät lähelle maanpintaa ja ilman laatu on erityisen huono.
 
==Historia==
Vesien saastumisen haitallisuus ihmisen terveydelle ymmärrettiin jo keskiajalla, mutta ilman saastumista pidettiin pitkään vain esteettisenä ja hajuhaittana. Esimerkiksi vuonna 61 jaa. [[Seneca nuorempi|Seneca]] kirjoitti [[Rooman valtakunta|Rooman valtakunnan]] ilmansaasteista, ja vuonna 1306 [[Edvard I (Englanti)|Edvard I]] kielsi kivihiilen polttamisen käsityöläisten uuneissa pahanhajuisten savukaasujen takia. Kielto kumottiin myöhemmin, sillä kaupunkia oli pakko lämmittää.<ref name="fors_ymphist">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.saunalahti.fi/arnoldus/ymphist.html | Nimeke = Ympäristö ja terveys — menneisyyden ja tulevaisuuden ongelmia | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 15.2.1995 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Arno Forsius | Viitattu = 7.11.2010 | Kieli = }}</ref>.<ref name="epa_air_pollution">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.epa.gov/eogapti1/course422/apc1.html | Nimeke = Origins of Modern Air Pollution Regulations | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = U.S. Environmental Protection Agency | Viitattu = 6.11.2010 | Kieli = {{en}} }}{{deadlink}}</ref>
 
Ilma saastui kasvavassa määrin teollistumisen myötä, mutta saastumista ohjattiin edelleen pitkälti esteettisistä ja taloudellisista syistä. Terveysriskien tunnistaminen kesti osittain ilman saastumisen luonteen vuoksi: ilman saastumista ei yleensä ole yhtä helppo tunnistaa kuin veden saastumista, joten terveysriski voidaan sivuuttaa, kunnes saastuminen saavuttaa suuret mittasuhteet.<ref name="epa_air_pollution"/>
Rivi 25:
|-
|}
Lontoon vakavin ilmansaaste-episodi, suuri savusumu ({{k-en|great smog}}) vuonna 1952 aiheutti arviolta 4&nbsp;000 ihmisen menehtymisen muutamassa päivässä ja mahdollisesti yli 10 000 ihmisen menehtymisen, kun mukaan lasketaan myöhemmin sairauksiin ja pitkäaikaishaittoihin kuolleet. Episodin jälkeen voimakas yleinen mielipide vaikutti siihen, että Isossa-Britanniassa säädettiin v. 1956 ns. Clean Air Act vähentämään savusumusta johtuvaa ilman saastumista. Laki vähensi kaupunkien ilmansaasteita huomattavasti.<ref name="fors_ymphist"/>
 
Liikenteen päästöjä on voitu puhdistaa jonkin verran [[katalysaattori|katalysaattoreilla]], joita alettiin käyttää vuodesta 1974 lähtien. Autojen pakokaasuille on myös asetettu erilaisia normeja.<ref name="fors_ymphist"/>
Rivi 38:
* kaatopaikat: hapettomissa oloissa hajoava orgaaninen aines tuottaa metaania<ref name="eoe_air_pollution"/>
 
Ilmansaasteet voidaan luokitella myös primäärisiin ja sekundäärisiin saasteisiin.{{lähde|5.11.2010}}<ref name=Pekkanen/><ref name=Tuomisto/> Primääriset päästöt leviävät ilmakehään suoraan, ja sekundääriset päästöt syntyvät ilmakehässä erilaisten kemiallisten prosessien vuoksi.
 
==Saasteiden leviäminen==
[[Sää]] vaikuttaa ilmansaasteiden määrään. Kovat tuulet kuljettavat saastehiukkasia kauas, ja heikolla tuulella ilmansaaste kerääntyy lähelle saastuttajaa. [[Sade]] voi yhtäältä hajottaa ilmansaasteita tehokkaasti ja toisaalta saastuttaa maata kuljettamalla ilmansaasteet maahan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://en.ilmatieteenlaitos.fi/weather-and-air-quality | Nimeke =How does weather affect air pollution? | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija =Ilmatieteen laitos | Viitattu = 8.5.2015 }}</ref>
 
Ilmansaasteet leviävät ilmakehään [[konvektio|konvektiivisen]] ja [[Turbulenssi|turbulentin]] liikkeen myötä. Lisäksi jotkut saasteet reagoivat kemiallisesti keskenään erityisesti auringonvalon vaikutuksesta. Näin tapahtuu esimerkiksi tiettyjen hiilivetymolekyylien ja typen oksidien reagoidessa, jolloin muodostuu valokemiallisia hapettimia, kuten [[alailmakehän otsoni|otsoni]]a ja [[vetyperoksidi]]a.<ref name=Tuomisto2>[https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=asy00404&p_teos=asy Tuomisto, J. Otsonistako haittaa? Eikös meidän pitänyt pelätä otsonikatoa? Duodecim - Terveyskirjasto, 2020]</ref><ref name="apis_oxid">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.apis.ac.uk/overview/issues/overview_PhotoOx.htm | Nimeke = Overview - Impacts of Photochemical Oxidants (Ozone) | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Air Pollution Information System | Viitattu = 10.11.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>.<ref name="eoe_air_pollution"/>
 
Ilmansaasteiden kulkeutumista voidaan tutkia matemaattisilla malleilla, jotka voidaan luokitella yleisellä tasolla seuraavasti:
Rivi 54:
 
== Saasteiden vaikutukset ihmisiin ==
[[World Health Organization|WHO:n]] vuonna 2014 julkaiseman tutkimuksen mukaan vuosittain mahdollisesti jopa seitsemän miljoonaa ihmistä menehtyy ilmansaasteiden aiheuttamiin [[sairaus|sairauksiin]]. Tämä tarkoittaa noin joka kahdeksatta kuolemaa maapallolla.<ref name=":0">Yle: [http://yle.fi/uutiset/joka_kahdeksas_kuolema_johtuu_ilmansaasteista/7176890 "Joka kahdeksas kuolema johtuu ilmansaasteista"] Julkaistu: 7.4.2014 Viitattu: 9.4.2014</ref> Konkreettinen esimerkki ilmansaasteiden vaikutuksista saatiin Dublinissa Irlannissa, kun kivihiilen käyttö talojen lämmitykseen kiellettiin vuonna 1990. Kuolleisuus hengityselinsairauksiin sekä sydän- ja verisuonitauteihin väheni huomattavasti.<ref name=Tuomisto/>
 
Erityisen vaarallista ihmisille on altistuminen sisäilman saasteille, jotka useimmiten syntyvät hiili- ja puulämmityksestä ja ruoanlaitosta. Näistä aiheutuu [[Aivohalvaus|aivohalvauksia]], [[Iskeeminen sydänsairaus|iskeemisiä sydänsairauksia]], [[keuhkoahtaumatauti|keuhkoahtaumatautia]] ja [[keuhkosyöpä|keuhkosyöpää]]. Pitkälti samat sairaudet selittävät myös ulkoilman saasteisiin liitetyn kuolleisuuden. Lasten kuolemaksi koituvat [[hengitystiet|hengitysteiden sairaudet]].<ref name=":0" />