Ero sivun ”Vepsäläiset” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätään malline:commonscat (Commons-luokka P373 = Vepsians) Aiheesta muualla -osioon
Rivi 77:
 
Erityinen sija vepsän kirjakielen kehittämisessä ja viljelyssä on ollut Nina Zaicevalla (s. 1946), joka on kääntänyt vepsäksi ''Uuden testamentin'' vuonna 2006<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=|Vuosi=2006|Sivut=|Julkaisupaikka=Petroskoi|Julkaisija=Biblijan kändmižen institut|Tunniste=ISBN 978-952-5634-06-8|Nimike=Uz´ Zavet}}</ref> sekä julkaissut vuonna 2012 laajan eeppisen runoelman ''Virantanaz''.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Nina Zaiceva|Vuosi=2012|Sivut=|Julkaisupaikka=|Julkaisija=Juminkeko|Tunniste=ISBN 978-952-5385-64-9|Nimike=Virantanaz. Vepsläine epos}}</ref> Hän työskentelee Karjalan Tiedekeskuksen Kielen, kirjallisuuden ja historian instituutin kielisektorin johtajana.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.juminkeko.fi/vepsa/vepsazaitseva.html|nimeke=Vepsän henkilöitä|julkaisu=www.juminkeko.fi|viitattu=2019-10-16}}</ref> Instituutissa työskentelee myös toinen vepsäläinen, vanhempi tutkija Zinaida Strogalštšikova.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://karjalansanomat.ru/uutinen/kieltenopetuksen-ongelmat-ratkaisuun|nimeke=Kieltenopetuksen ongelmat ratkaisuun {{!}} Karjalan Sanomat|julkaisu=karjalansanomat.ru|viitattu=2019-10-16}}</ref> Hän kuuluu Vepsän kulttuuriseuran perustajiin ja on toiminut sen puheenjohtajana koko seuran olemassaolon ajan.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=http://www.juminkeko.fi/vepsa/vepsastrogal.html|nimeke=Vepsän henkilöitä|julkaisu=www.juminkeko.fi|viitattu=2019-10-16}}</ref> Strogalshtshikovan toiminnalla on ollut ratkaiseva merkitys vepsäläisten identiteetin luomiselle.<ref name=":0" /> Hänen johdollaan eri alueilla asuvat vepsäläiset saatettiin yhteyteen toistensa kanssa.<ref name=":0" /> Hänen vepsäläisten historiaa käsittelevät tutkimuksensa ovat muodostaneet pohjan vepsäläisten itsetunnolle.<ref name=":0" /> Strogalštšikova on toiminut Karjalan tasavallan parlamentin puheenjohtajistossa sekä Yhdistyneitten kansakuntien vähemmistövaltuutettuna.<ref name=":0" /> Häntä voidaan pitää vepsäläisten korkeimpana edustajana valtiovaltaan ja kansainväliseen yhteisöön päin.<ref name=":0" />
 
Vepsänkieliset voidaan jakaa kahteen eri ryhmään, niin sanottuihin kylävepsäläisiin, jotka eivät juurikaan ole kosketuksissa vepsän kirjakieleen, sekä niin sanottuun vepsäläiseen kielelliseen eliittiin tai kieliaktivisteihin, joiden äänenkannattajana vepsäläinen sanomalehti ''[[Kodima]]'' ’kotimaa’ pääasiassa toimii. Vepsän kieltä elvyttävä kansanliike ei tavoita kaikkia vepsäläisiä tasapuolisesti, eikä vepsän kirjakieli ole kaikkien ulottuvilla. Suomalaistutkija Ulriikka Puura katsoo väitöskirjassaan, että ''Kodima''-lehti ei rakentanut 2010-luvulla tasapuolisesti kaikkia vepsäläisalueita kattavaa vepsäläisyyttä, vaan se painottui Karjalan tasavallan vepsäläisiin. Tutkimuksissaan hän havaitsi vepsäläisyyden ja vepsän kielen rakentumisen taustalla osin ristiriitaisia aatteita. Esimerkiksi vepsän kieli on yhä vepsäläisyyden vahva määrittäjä, mutta vepsän kieltä osaamattomia ei suljeta vepsäläisyyden ulkopuolelle, sillä vepsäläisyys ja usein vepsänkielisyyskin ymmärretään syntyperäiseksi ominaisuudeksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://helda.helsinki.fi/handle/10138/298631|nimeke=”Sinä iče oled vepsläine, voib sanuda, ka?”: Vepsäläisyyden rakentuminen ja 2000-luvun vepsän kieli|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=18.11.2020}}</ref>
 
==Vepsäläiset fyysisen antropologian näkökulmasta==