Ero sivun ”Latvian vapaussota” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Sota: Linkkilisäys
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 33:
Kesällä 1919 Latviassa puhkesi [[Landeswehrin sota]], joka johti Saksan perääntymiseen Pohjois-Latviasta Riikaan. Virolaiset tukivat tällöin Kārlis Ulmanisin joukkoja saksalaisia vastaan. Virolaiset joukot komentajanaan kenraalimajuri [[Ernst Põdder]] löivät saksalaisjoukot [[Cēsis]]issä 23. kesäkuuta 1919. Virolaiset seurasivat perääntyviä saksalaisia kohti [[Riika]]a, mutta länsivaltojen puuttuminen sotaan pysäytti sotatoimet ja aselepo solmittiin 3. heinäkuuta 1919.
 
Heinäkuussa 1919 Kārlis Ulmanisin johtama hallitus palasi aselevon jälkeen takaisin valtaan. Saksalaiset vapaaehtoisjoukot hajotettiin heinäkuun aselevon jälkeen, mutta osa heistä siirtyi tukemaan valkoisten venöläistenvenäläisten länsiarmeijaa, jota johti kenraali [[Pavel Bermondt-Avalov]]. [[Länsi-Venäjän vapaaehtoinen armeija|Valkoisten venäläisten länsiarmeija]] hyökkäsi lokakuun alussa Etelä-Latviassa Latvian armeijaa vastaan. Lokakuun puolessavälissä latvialaiset joukot ryhtyivät vastahyökkäykseen Ranskan, Englannin ja Viron tukemana ja marraskuuhun 1919 mennessä Bermondt-Avalovin joukot olivat perääntyneet Liettuaan saakka. Tammikuussa 1920 Puolan ja Latvian armeijat hyökkäsivät Venäjän miehittämälle [[Latgallia]]n alueelle, joka vallattiin muutamassa päivässä. Latvia solmi 1. helmikuuta 1920 välirauhan Neuvosto-Venäjän kanssa. 11. elokuuta 1920 Latvia ja Neuvosto-Venäjä solmivat lopullisen rauhan, jolloin Latvia sai historiallisten alueidensa lisäksi [[Latgallia]]n. Saksan kanssa Latvia oli sopinut rauhan heinäkuussa 1920.<ref>Mela s. 51-56</ref><ref name="latvianhistory.com" />
 
==Lähteet==