Ero sivun ”Aleksanteri I:n rintakuva” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
muutetaan otsikkotasoja |
→Patsas Turun Akatemiatalossa 1814–1832: - nimen kirjoitusasu |
||
Rivi 8:
[[Turun akatemia]] tilasi rintakuvan tunnetulta venäläiseltä kuvanveistäjältä Ivan Martosilta 6 800:n [[Venäjän rupla|ruplan]] hinnalla vuonna 1814. Keisari ja [[Suomen suuriruhtinas]] Aleksanteri I oli myötävaikuttanut [[Akatemiatalo]]n rakentamiseen vieraillessaan Suomessa vuonna 1809, joten akatemia halusi kunnioittaa keisaria muotokuvalla.<ref name="Aittomaa434">Aittomaa 2013, s. 434–436.</ref><ref name="lindgren">Lindgren, Liisa: ”Keisari kiertolaisena — Aleksanteri I:n rintakuvan vaiheita”, s. 36–40 teoksessa ''[https://www.hel.fi/static/liitteet-2019/KuVa/Unioninakseli_Kansalliskirjasto_verkkoversio.pdf Kansalliskirjasto]'' (Unioniakseli-teemasarjan esitevihkonen). Helsingin kulttuurikeskus 2012. Viitattu 11.11.2020.</ref> Akatemiataloa oli alettu rakentaa jo [[Ruotsin vallan aika]]na, ja alkuperäisissä suunnitelmissa sinne oli tarkoitus hankkia [[Ruotsi]]n kuningas [[Kustaa IV Aadolf]]in muotokuva, mikä ei enää voinut tulla kyseeseen Suomen [[Venäjän keisarikunta|Venäjään]] liittämisen jälkeen.<ref name="lindgren" /> Sopimus Aleksanterin rintakuvan hankinnasta allekirjoitettiin huhtikuussa 1814, valmis patsas saapui laivalla Turkuun saman vuoden syksyllä ja se sijoitettiin kesällä 1815 uuden Akatemiatalon juhlasaliin kunniapaikalle [[mahonki]]sen [[kateederi]]n taakse. Patsas täydensi aiheellaan Akatemiatalon juhlasalin seinille sijoitettuja [[Erik Cainberg]]in reliefejä, jotka esittävät Suomen ja Turun akatemian historian eri vaiheita.<ref name="Aittomaa434" />
Aikansa [[Uusklassismi|uusklassisia]] muotivirtauksia seuraten Martos veisti Aleksanterin [[Rooman keisari|roomalaisen keisarin]] asussa [[tooga]]an puettuna ja [[laakeriseppele]] päässään. Professori [[Johan Fredrik Wallenius]] muotoili patsaan jalustaan [[latina]]nkielisen tekstin: ''Alexander I. Patriae et Academiae Pater MDCCCXV – Effigiem musae servant It fama per orbem'' (”Aleksanteri I. Isänmaan ja akatemian isä 1815 – Muusat säilyttävät muotokuvan, maine kulkee läpi maailman”).<ref name="Aittomaa434" /><ref name="lindgren" /> Jalusta on Turun [[Vartiovuorenmäki|Vartiovuorenmäeltä]] louhittua [[graniitti]]a, ja sen on suunnitellut arkkitehti [[Carl Christoffer Gjörwell (nuorempi)|Carl Christoffer Gjörwell]], joka suunnitteli myös itse Akatemiatalon. Patsaan [[Pronssivalu|valoi pronssiin]] tunnettu venäläinen valajamestari [[Vasili
==Patsas Helsingin yliopiston päärakennuksen juhlasalissa 1832–1932==
| |||