Wikipedia

Ero sivun ”Aleksanteri I:n rintakuva” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
→‎Aiheesta muualla: - tuohonkin luokkaan
lisää
Rivi 7:
==Historia==
===Patsas Turun Akatemiatalossa 1814–1832===
[[Turun akatemia]] tilasi rintakuvan tunnetulta venäläiseltä kuvanveistäjältä Ivan Martosilta 6&nbsp;800:n [[Venäjän rupla|ruplan]] hinnalla vuonna 1814. Keisari ja [[Suomen suuriruhtinas]] Aleksanteri I oli myötävaikuttanut [[Akatemiatalo]]n rakentamiseen vieraillessaan Suomessa vuonna 1809, joten akatemia halusi kunnioittaa keisaria muotokuvalla.<ref name="Aittomaa434">Aittomaa 2013, s. 434–436.</ref><ref name="lindgren">Lindgren, Liisa: ”Keisari kiertolaisena — Aleksanteri I:n rintakuvan vaiheita”, s. 36–40 teoksessa ''[https://www.hel.fi/static/liitteet-2019/KuVa/Unioninakseli_Kansalliskirjasto_verkkoversio.pdf Kansalliskirjasto]'' (Unioniakseli-teemasarjan esitevihkonen). Helsingin kulttuurikeskus 2012. Viitattu 11.11.2020.</ref> Akatemiataloa oli alettu rakentaa jo [[Ruotsin vallan aika]]na, ja alkuperäisissä suunnitelmissa sinne oli tarkoitus hankkia [[Ruotsi]]n kuningas [[Kustaa IV Aadolf]]in muotokuva, mikä ei enää voinut tulla kyseeseen Suomen [[Venäjän keisarikunta|Venäjään]] liittämisen jälkeen.<ref name="lindgren" /> Sopimus Aleksanterin rintakuvan hankinnasta allekirjoitettiin huhtikuussa 1814, valmis patsas saapui laivalla Turkuun saman vuoden syksyllä ja se sijoitettiin kesällä 1815 uuden Akatemiatalon juhlasaliin kunniapaikalle [[mahonki]]sen [[kateederi]]n taakse. SePatsas täydensi aiheellaan Akatemiatalon juhlasalin seinille sijoitettuja [[Erik Cainberg]]in reliefejä, jotka esittävät Suomen ja Turun akatemian historian eri vaiheita.<ref name="Aittomaa434">Aittomaa 2013, s. 434–436.</ref>
 
Aikansa [[Uusklassismi|uusklassisia]] muotivirtauksia seuraten Martos veisti Aleksanterin [[Rooman keisari|roomalaisen keisarin]] asussa [[tooga]]an puettuna ja [[laakeriseppele]] päässään. Professori [[Johan Fredrik Wallenius]] muotoili patsaan jalustaan [[latina]]nkielisen tekstin: ''Alexander I. Patriae et Academiae Pater MDCCCXV – Effigiem musae servant It fama per orbem'' (”Aleksanteri I. Isänmaan ja akatemian isä 1815 – Muusat säilyttävät muotokuvan, maine kulkee läpi maailman”).<ref name="Aittomaa434" /><ref name="lindgren" /> Jalusta on Turun [[Vartiovuorenmäki|Vartiovuorenmäeltä]] louhittua [[graniitti]]a, ja sen on suunnitellut arkkitehti [[Carl Christoffer Gjörwell (nuorempi)|Carl Christoffer Gjörwell]], joka suunnitteli myös itse Akatemiatalon. Patsaan [[Pronssivalu|valoi pronssiin]] tunnettu venäläinen valajamestari [[Vasili Ekimov]], jonka nimi on myös kaiverrettu teokseen.<ref name="lindgren" />
 
===Patsas Helsingin yliopiston päärakennuksen juhlasalissa 1832–1932===
Kun Yliopisto siirtyi Helsinkiin, päätettiin Akatemiatalon juhlasalin kateederi ja rintakuva siirtää sen mukana. Ne sijoitettiin vuonna 1832 vastavalmistuneen [[Helsingin yliopiston päärakennus|yliopiston päärakennuksen]] puolipyöreään juhlasaliin, samanlaiselle kunniapaikalle kuin Turussakin.<ref>Aittomaa 2013, s. 438, 440–441.</ref> Arkkitehti [[Carl Ludvig Engel]] huomioi juhlasalia suunnitellessaan patsaan sijoituksen.<ref name="museo" /> Koska Aleksanteri I on esitetty roomalaisasussa, Engel teki juhlasalista roomalaistyylisen,<ref name="lindgren" /> vaikka päärakennus on muuten tyyliltään kreikkalainen.{{lähde}} Engel myös sijoitti patsaan niin, että se näkyi ulos asti, kun juhlasalin ovet ja päärakennuksen pääovet olivat auki. Lisäksi juhlasali ja rintakuva olivat samalla symmetria-akselilla kuin [[Senaatintori]]n vastakkaisella puolella olevan Senaatintalon (nyk. [[Valtioneuvoston linna]]) valtaistuinsali, jossa oli Aleksanteri I:n käyttämä [[valtaistuin]].<ref>Aittomaa 2013, s. 441–443.</ref> 1800-luvulla Aleksenteri I:n rintakuva oli paitsi läsnä kaikissa yliopiston toimintaan liittyneissä seremonioissa, myös monenlaisten keisariin liittyneiden juhlallisuuksien keskipisteenä. Sen sijaan [[Sortovuodet|sortovuosina]] ja Suomen itsenäistymisen jälkeen alkoi muodostua tavaksi, että juhlasalissa pidettävien tilaisuuksien yhteydessä patsas peitettiin näkyvistä jollain koristeella.<ref>Aittomaa 2013, s. 442, 448.</ref>
 
Suomen itsenäistymisen jälkeen kiihkoisänmaalliset ylioppilaat ja varsinkin [[Akateeminen Karjala-Seura|Akateemisen Karjala-Seuran]] kannattajat alkoivat vaatia Venäjän vallan ajasta muistuttavien symbolien poistamista yliopistolta. Vuonna 1925 he saivat aikaiseksi sen, että Aleksanteri I:een viitannut [[piirtokirjoitus]] poistettiin päärakennuksen julkisivusta. Seuraavaksi ''[[Ylioppilaslehti]]'' aloitti kampanjan juhlasalin rintakuvaa vastaan. Patsaassa koettiin ärsyttäväksi varsinkin jalustan teksti, jossa Venäjän tsaaria kutsuttiin kansakunnan isäksi. Tilalle ehdotettiin esimerkiksi [[Snellman]]in tai [[Lönnrot]]in patsasta. Pohjalaiset ylioppilaat tärvelivät Aleksanterin patsasta lokakuussa 1929 [[terva]]amalla jalustan tekstin ja huhtikuussa 1931 sen päälle heitettiin [[happo]]a. Joulukuussa 1931 yliopiston [[konsistori]] päätti lopulta siirtää patsaan pois juhlasalista. Toukokuussa 1932 se siirrettiin samassa rakennuksessa olevaan konsistorin saliin.<ref>Aittomaa 2013, s. 444–448.</ref>
 
====Samalla paikalla myöhemmin olleet taideteokset====
Aleksanterin rintakuvan tilalle yliopiston juhlasaliin hankittiin [[Wäinö Aaltonen|Wäinö Aaltosen]] marmorireliefi ''Kauneuden jumalatar seppelöi nuoruuden'', joka sijoitettiin paikalleen yliopiston 300-vuotisjuhlissa syyskuussa 1940. Se vaurioitui pahoin [[Jatkosota|jatkosodan]] [[Helsingin suurpommitukset|helmikuun 1944 ilmapommitusten]] aikana syttyneessä tulipalossa ja siirrettiin päärakennuksen lämpiöön. Reliefistä tilattiin 1950-luvun lopulla uusi versio, mutta se sijoitettiin juhlasalin nurkkaan.<ref>Aittomaa 2013, s. 459–462.</ref> PääpaikallaPääpaikalle kateederin takanataakse sijoitettiin vuonna 1990 yliopiston 350-vuotisjuhlien yhteydessä Aleksanteri I:n ja yliopiston perustaneen [[Ruotsi]]n kuningatar [[Kristiina]]n pienet [[marmori]]set rintakuvat, jotka venäläinen kreivi [[Nikolai Rumjantsev]] oli lahjoittanut Turun Akatemialle vuonna 1815. Aleksanterin marmoririntakuvan tekijää ei vuodentiedetä, 1944mutta jälkeensekin olesaattaa ollutolla mitäänMartosin. taideteostaKristiinan rintakuvan on tehnyt ruotsalainen kuvanveistäjä [[Erik Gustaf Göthe]].<ref name="lindgren" />
 
===Patsas eri sijoituspaikoissa Helsingissä 1932–===
Siirto konsistorin saliin saattoiluultavasti pelastaa Aleksanterin rintakuvan,<ref name="lindgren" /> sillä juhlasalin taideteokset pääosin tuhoutuivat ilmapommituksen sytyttämässä tulipalossa 26.–27. helmikuuta 1944 välisenä yönä. Tulipalo ulottui myös konsistorin saliin ja vaurioitti patsaan jalustaa, jonka [[graniitti]]joka halkeili kuumuudessa. Patsas kannettiin turvaan ulos Senaatintorille, jossa joku irrotti ja varasti yön aikana jalustan pronssiset kirjaimet.<ref>Kati Heinämies, Kati: [http://www.halvi.helsinki.fi/museo/yliopiston_historia/pommitus.htm Helsingin suurpommitukset ja yliopisto] Helsingin yliopistomuseo. Viitattu 11.11.2020.</ref> Tarkemmin tuntemattomana ajankohtana tämän jälkeen rintakuva siirrettiin kokonaan pois yliopiston tiloista, ja se sijoitettiin [[Suomen kansallismuseo]]n pihalle Töölöön. Vuonna 1957 muotokuva siirrettiin yliopiston kirjaston (nyk. [[Kansalliskirjasto]]) pihanurmikolle.<ref>Aittomaa 2013, s. 462–464.</ref> Samaa sijoituspaikkaa oli harkittu jo vuonna 1931, mutta silloin pelättiin, että missä tahansa julkisella paikalla patsas joutuisi kansallismielisten ylioppilaiden hyökkäysten kohteeksi. Nyt tämä ei enää ollut ongelmana, ja patsas sai olla rauhassa.<ref>Aittomaa 2013, s. 453, 465.</ref> [[Eero Petterson]] teki jalustan teksteistä ja koristelistoista uudet versiot vuonna 1967.<ref name="museo" /><ref>Aittomaa 2013, s. 464.</ref> Rintakuva oli yli 50 vuotta tällä paikalla kirjaston etelänpuoleisessa puistikossa, jonne pääsee vain kirjaston sisäpihan kautta ja jossa korkea graniittipenger ja rauta-aita erottivat sen viereisistä kaduista. Se oli siksi vaikeasti havaittavissa.
 
Alkujaan sisätiloihin tarkoitettu patsas kärsi pysyvästä ulkona säilyttämisestä, ja sitä vaadittiin siirrettäväksi parempaan paikkaan Helsingissä tai palautettavaksi Turkuun. ''[[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomien]]'' Kuukausiliitteessä vuoden 2013 alussa ilmestynyt artikkeli nostatti keskustelun uudestaan, ja lähestyvän Kansalliskirjaston remontin vuoksi yliopisto päätti ryhtyä toimiin. Rintakuva vietiin keväällä 2013 konservoitavaksi. Kunnostuksen jälkeen se aiotaan sijoittaa sisätiloihin, mahdollisesti päärakennuksen kolmanteen kerrokseen tulevaan [[Helsingin yliopistomuseo]]n näyttelyyn.<ref>Pajuriutta, Satu: [http://www.hs.fi/kaupunki/Kiistelty+Aleksanteri+In+patsas+siirret%C3%A4%C3%A4n+sis%C3%A4tiloihin/a1360214310566 Kiistelty Aleksanteri I.n patsas siirretään sisätiloihin.] ''Helsingin Sanomat'' 8.2.2013.</ref><ref>[http://www.hs.fi/kaupunki/Aleksanteri+In+rintakuva+vietiin+remontin+tielt%C3%A4/a1366945773332 Aleksanteri I:n rintakuva vietiin remontin tieltä.] ''Helsingin Sanomat'' 26.4.2013. Viitattu 5.5.2013.</ref><ref>Jussila, Risto: [http://www.historianyst.fi/sites/default/files/HYST1_2013.pdf Minne Aleksanteri kuuluu?] ''Historian Ystävä'' 1/2013. Viitattu 5.5.2013.</ref> Vuoden 2013 lopusta alkaen patsas oli tilapäisesti näytteillä Helsingin yliopistomuseon tiloissa [[Arppeanum]]issa, josta se kuitenkin jouduttiin siirtämään pois vuoden 2014 aikana, koska museo muutti pois rakennuksesta.<ref>Aittomaa 2013, s. 466–467.</ref> Sen jälkeen se on ollut yliopistomuseon varastossa, eikä sen lopullista sijoituspaikkaa ole päätetty.<ref name="aittomaa2019">Aittomaa, Sofia: ''Fyra kejserliga monument i Finland – Tillkomst, mottagande och bemötandes'', s. 12, 36–37. Fakulteten för humaniora, teologi och psykologi, Åbo Akademi, Åbo 2019. [https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/171327/aittomaa_sofia.pdf?sequence=1&isAllowed=y Teoksen verkkoversio] {{sv}}</ref>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Aleksanteri_I:n_rintakuva”