Ero sivun ”Mikonkatu (Helsinki)” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätään malline:commonscat-rivi (Commons-luokka P373 = Mikonkatu) ja luodaan Aiheesta muualla -osio
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 15:
==Poikkikadut etelästä pohjoiseen==
*[[Aleksanterinkatu (Helsinki)|Aleksanterinkatu]]
*Ateneuminkuja (vasemmallelänteen) / [[Yliopistonkatu (Helsinki)|Yliopistonkatu]] (oikealleitään)
*[[Kaivokatu (Helsinki)|Kaivokatu]] (vasemmallelänteen) / [[Kaisaniemenkatu]] (oikealleitään)
*[[Rautatientori]] sijaitsee Mikonkadun länsipuolella Kaivokadun ja Vilhonkadun välissä.
*Vilhonkatu
 
==Rakennuksia etelästä pohjoiseen==
 
[[Merkuriuksen liikepalatsi]] (Mikonkatu 1–Pohjoisesplanadi 33), joka tunnetaan myös nimellä Böckermannin talo, on kuusikerroksinen liike- ja toimistotalo Antilooppi-korttelissa. Talon rakennuttivat vuosina 1888–1890 kauppias A. F. Böckermann ja rakennusmestari H. W. Nordberg ja talon suunnitteli arkkitehti [[Selim A. Lindqvist]] apunaan arkkitehti [[Elia Heikel]].
Vakuutusyhtiö [[Pohjolan toimitalo]] (Mikonkatu 3, Aleksanterinkadun kulmassa; valmistui 1901, arkkitehtitoimisto [[Gesellius, Lindgren, Saarinen|Gesellius, Lindgren ja Saarinen]]). Talon ulkoseinät ovat näyte [[kansallisromantiikka|kansallisromantiikan]] kiviarkkitehtuurista. Suomen kansanrunoudesta sekä eläin- ja kasvimaailmasta kertoo kuvanveistäjä [[Hilda Flodin]]in vuolukiviornamentiikka.
 
Wreden talo (Mikonkatu 2–Pohjoisesplanadi 35) Gaselli-korttelissa on arkkitehti [[K. A. Wrede|K. A. Wreden]] sunnittelema ja rakennusmestari J. H. Heleniuksen vuonna 1888 rakennuttama viisikerroksinen liike- ja asuintalo. Sen halki kulkee [[Wreden pasaasi]], joka oli Helsingin ensimmäinen kauppakuja.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://hkm.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km003y6l|nimeke=Wreden talo, Wreden pasaasi, nykyinen Kiinteistöosakeyhtiö Mikonkatu 2-Pohjoisesplanadi 35, Vanha kauppakuja; Pohjoisesplanadi 35 & Mikonkatu 2; Helsinki|tekijä=Marja Valtonen|julkaisu=hkm.finna.fi|ajankohta=|julkaisija=Helsingin kaupunginmuseo|viitattu=2020-11-10}}</ref>
Lundqvistin liiketalo (Mikonkatu 5, Aleksanterinkadun kulmassa; valmistui 1900, arkkitehti [[Selim A. Lindqvist]]). Talossa on pitkään toiminut katuosoitteesta Aleksanterinkatu 13 liikenimensä muokannut [[Aleksi 13]].
 
Vakuutusyhtiö [[Pohjolan toimitalo]] (Mikonkatu 3,3–Aleksanterinkatu Aleksanterinkadun44) kulmassa;Antilooppi-korttelissa valmistui 1901, suunnittelijana arkkitehtitoimisto [[Gesellius, Lindgren, Saarinen|Gesellius, Lindgren ja Saarinen]]). Talon ulkoseinät ovat näyte [[kansallisromantiikka|kansallisromantiikan]] kiviarkkitehtuurista. Suomen kansanrunoudesta sekä eläin- ja kasvimaailmasta kertoo kuvanveistäjä [[Hilda Flodin]]in vuolukiviornamentiikka.
[[Aikatalo]] (Mikonkatu 8, Ateneuminkujan kulmassa; arkkitehti [[Eliel Muoniovaara]]n käsialaa vuodelta 1961). Jalankulkuyhteys sisäpihan läpi [[Keskuskatu (Helsinki)|Keskuskadulle]].
 
Centralin talo (Mikonkatu 4–Aleksanterinkatu 46) Gaselli-korttelissa rakennettiin jatkoksi Wreden taloon syksyllä 1890. Liikepalatsin rakennuttajana toimi Julius Tallberg ja suunnitelmat oli laatinut arkkitehti K. A. Wrede edellisenä vuonna. Centralin talon valmistuttua Wreden pasaasi ulottui yhtenäisenä Pohjoisesplanadilta Aleksanterinkadulle.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://hkm.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km002jon|nimeke=Centralin talo; Aleksanterinkatu 46; Helsinki|tekijä=Marja Valtonen|julkaisu=hkm.finna.fi|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=2020-11-10}}</ref>
[[Rautatientori]] sijaitsee Mikonkadun länsipuolella Kaivokadun ja Vilhonkadun välissä.
 
[[Lundqvistin liiketalo]] (Mikonkatu 5,5–Aleksanterinkatu Aleksanterinkadun13) kulmassa;Hamsteri-korttelissa valmistui 1900, arkkitehtiarkkitehtina [[Selim A. Lindqvist]]). Talossa on pitkään toiminut katuosoitteesta Aleksanterinkatu 13 liikenimensä muokannut [[Aleksi 13]].
 
Atlas-talo (Mikonkatu 6–Aleksanterinkatu 15) Jänis-korttelissa on arkkitehti [[Gustaf Nyström|Gustaf Nyströmin]] vuonna 1889 suunnittelema, vuonna 1890 valmistunut rakennus. Piharakennukset ovat arkkitehti C. Kiseleffin vuonna 1876 ja arkkitehtitoimisto Kiseleff & Heikelin vuonna 1880 suunnittelemia. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://hkm.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km003ycq|nimeke=Atlas; Aleksanterinkatu 15 & Mikonkatu 6; Helsinki|tekijä=Maaret Louhelainen|julkaisu=hkm.finna.fi|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=2020-11-10}}</ref>
 
Salaman talo (Mikonkatu 6–Aleksanterinkatu 15) <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://hkm.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km003ycp|nimeke=Salaman talo; Aleksanterinkatu 15 & Mikonkatu 6; Helsinki|tekijä=Maaret Louhelainen|julkaisu=hkm.finna.fi|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=2020-11-10}}</ref>
 
Agroksen talo (Mikonkatu 7–Yliopistonkatu 10, ent. Hallituskatu 14) Hamsteri-korttelissa on arkkitehti Selim A. Lindqvistin vuonna 1909 suunnittelema rakennus. Agroksen talo rakennettiin alun perin arkkitehti Waldemar Aspelin suunnitteleman vuonna 1903 rakennetun pienen makasiinirakennuksen ympärille, joka pysyi rakennuksen osana viimeiseen korjaukseen asti. Rakennus on tunnettu myös siinä pitkään sijainneen Renlundin rautakaupan nimellä<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://hkm.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km003xum|nimeke=Oy Agroksen talo, Renlundin tavaratalo; Mikonkatu 7. Yliopistonkatu 10 (ent. Hallituskatu 14).; Helsinki|tekijä=Marja Valtonen|julkaisu=hkm.finna.fi|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=2020-11-10}}</ref>
 
[[Aikatalo]] (Mikonkatu 8, Ateneuminkujan8–Ateneuminkujan kulmassa; arkkitehti [[Eliel Muoniovaara]]n käsialaa vuodelta 1961). Jalankulkuyhteys sisäpihan läpi [[Keskuskatu (Helsinki)|Keskuskadulle]].
 
Entisen Atlas Pankin pankki- ja liiketalon (Mikonkatu 9–Yliopistonkatu 7) arkkitehtuurikilpailussa voiton veivät arkkitehdit [[Jussi Paatela|Jussi]] ja [[Toivo Paatela]]. Alkuperäisten piirustusten mukaan rakennuksesta olisi tullut viisikerroksinen, mutta se rakennettiin kahdeksankerroksiseksi. Julkisivuveistokset ja pääoven reliefit on suunnitellut [[Gunnar Finne]]. Pankin sisustuksen suunnitteli [[Arttu Brummer]] ja Antti Salmenlinna toteutti sisätilojen maalauskoristelun. Pankki meni konkurssiin 1930-luvun alussa, jonka jälkeen pankkisaliin sisustettiin elokuvateatteri Bio Rea vuonna 1936.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://hkm.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km003y2y|nimeke=Entinen Atlas Pankin pankki- ja liiketalo; Mikonkatu 9 & Hallituskatu 17; Helsinki|tekijä=Marja Valtonen|julkaisu=hkm.finna.fi|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=2020-11-10}}</ref>
 
[[Ateneumin taidemuseo|Ateneum]] (Mikonkatu 10–Kaivokatu 2)
 
Lackmanin liiketalo (Mikonkatu 11)
 
Mikonkatu 13–Kaisaniemenkatu 1
 
Mikonlinna, Nokian talo (Mikonkatu 15–Kaisaniemenkatu 2a)
 
[[Fennian talo]] (Mikonkatu 15)
 
Entinen Oy Aatra, Nikolajeffin talo (Mikonkatu 19–Vilhonkatu 6<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://hkm.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km003y0g|nimeke=Entinen Oy Aatra, Nikolajeffin talo; Mikonkatu 19. Vilhonkatu 6.; Helsinki|tekijä=Marja Valtonen|julkaisu=hkm.finna.fi|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=2020-11-10}}</ref>
 
Asunto-osakeyhtiö Wilhola
 
Suomen osuuskauppojen keskuskunnan pääkonttori
 
== Lähteet ==