Ero sivun ”Otto Dix” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti poisti linkin tiedostoon Anita_Berber_Briefmarke_1991.jpg, koska käyttäjä Natuur12 on poistanut tiedoston Commonsista. Syy: Per commons:Commons:Deletion requests/Files in Category:German stamps review delete. |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:Bundesarchiv Bild 183-45912-0002, Berlin, Otto Dix-Ausstellung.jpg|thumb|Otto Dix (oikealla)]]
'''Otto Dix''' ([[2. joulukuuta]] [[1891]] [[Gera]]<ref name="otavan">''Otavan Iso tietosanakirja'', osa 2, palsta 496. Helsinki: Otava, 1962.</ref> – [[25. heinäkuuta]] [[1969]] [[Singen]]<ref>Jorma O. Tiainen (toim.): ''Vuosisatamme Kronikka'', s. 978. Jyväskylä: Gummerus, 1987.</ref>) oli saksalainen taidemaalari, joka on tunnettu varsinkin sodan kauhujen kuvaajana.
Dix lähti vapaaehtoisena rintamalle heti ensimmäisen maailmansodan alussa vuonna 1914. Sodan aikana hän teki yli 300 piirrosta rintamaolosuhteista. Nuo piirrokset olivat pohjana hänen 1920-luvulla tekemilleen maalauksille ja grafiikkatöille, jotka kuvasivat sodan kauhuja hätkähdyttävän groteskilla tavalla. Vuodesta 1927 Dix toimi opettajana [[Dresden]]in taideakatemiassa, mutta hän menetti työnsä [[Adolf Hitler]]in valtaannousun jälkeen vuonna 1933 uusien vallanpitäjien leimattua hänet ”[[rappiotaide|rappiotaiteilijaksi]]”.<ref name="otavan"/>
Sotaan liittyvien aiheiden lisäksi Dix kuvasi sodanjälkeisen Saksan sosiaalisia ongelmia: sotainvalideja, kerjäläisiä, rikollisia ja prostituoituja. Hän ei ollut poliittisesti aktiivinen, vaan piti itseään puolueettomana vallitsevien olosuhteiden kuvaajana. Tyylillisesti Dix aloitti [[ekspressionismi|ekspressionistina]] ja [[dadaismi|dadaistina]], mutta kehittyi myöhemmin saksalaisen taidesuuntauksen [[Uusasiallisuus|uusasiallisuuden]] tyypilliseksi edustajaksi.
| |||