Ero sivun ”Kaarle Kaljupää” versioiden välillä

Vuonna 875 Kaarlen veljenpoika, keisari [[Ludvig II (keisari)|Ludvig II]] kuoli. Kaarle marssi paavi [[Johannes VIII (paavi)|Johannes VIII]]:n tuella Italiaan ja kruunattiin Paviassa Italian kuninkaaksi ja Roomassa [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan]] keisariksi. Ludvig Saksalainen valtasi kostoksi Kaarlen alueita, ja Kaarlen piti palata Ranskan puolelle. Ludvig Saksalainen kuoli 876, ja Kaarle yritti hankkia vanhoja alueitaan takaisin. Paavi joutui pulaan Italiassa [[saraseeni]]en kanssa, ja kutsui Kaarlea palaamaan Italiaan. Jatkuva Alppien ylittäminen kulutti voimia ja terveyttä, eivätkä Kaarlen omat joukotkaan halunneet osallistua näille kuluttaville sotaretkille. Kaarle kuoli ylittäessään Mont Cenisiä vuonna 877. Hänen seuraajansa oli hänen poikansa [[Ludvig Änkyttäjä]].<ref name="NNDB"/>

 

Kaarle Kaljupäätä pidetään sivistyneenä ja lukeneena ruhtinaana, jolla oli läheinen suhde kirkkoon. Hän haki papistosta tukea niskoittelevia aatelisia vastaan, ja valitsi lähimmät neuvonantajansa kirkonmiehistä. Hänen luonteestaan ja valtakaudestaan on hyvin erilaisia kuvauksia, kenties siksi, että itäfrankkien kronikoijat ovat olleet Ludvig Saksalaisen puolella.<ref name="NNDB"/>