Ero sivun ”Suomen Kansan Yhtenäisyyden Puolue” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Siirsin lähdeviitteen siihen mihin se kuuluukin. Tällä ei voitu lähteistää sitä kappaletta jonka perässä lähdeviite ensiksi oli. |
|||
Rivi 22:
Erotetut 12 kansanedustajaa ilmoittivat 5.12.1972 perustaneensa uuden puolueen, joka sai pian nimekseen Suomen kansan yhtenäisyyden puolue (SKYP).<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Pauli Kojo (päätoim.) | Nimeke=Mitä missä milloin 1974 | Vuosi=1973 |Julkaisija= Otava | Isbn =951-1-01072-7 |Sivut= 25–26}}</ref> SKYP merkittiin puoluerekisteriin 29. joulukuuta 1972.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Pauli Kojo (päätoim.) | Nimeke=Mitä missä milloin 1974 | Vuosi=1973 |Julkaisija= Otava | Isbn =951-1-01072-7 |Sivut= 29}}</ref><ref>Vuosifakta 74, s. 66. WSOY, Porvoo 1973. ISBN 951-0-05947-1</ref> Eduskunnassa hyväksyttiin 28. joulukuuta 1972 [[Puoluetuki|puoluetukea]] koskeva [[Lex Vennamo|lainmuutos]], joka mahdollisti toiseen eduskuntaryhmään siirtyneiden kansanedustajien puoluetuen saamisen, mikäli siirtyjiä on yli puolet eduskuntaryhmän kansanedustajista. Näin SKYP sai puoluetukea 12 kansanedustajastaan ja SMP menetti vastaavan osuuden.<ref name="vuosifakta"></ref> Talvella 1973 siirtyi vielä kansanedustaja [[Arvo Sainio]] SMP:stä SKYP:hen, kun puolueen jäsenet auttoivat hänet irti velkakahleistaan Veikko Vennamoon. Vennamo kutsui entisiä tovereitaan "seteliselkärankaisiksi" väittäen heidän jättäneen puolueen sen tähden, että he saisivat puoluetuen itselleen.
Presidentti [[Urho Kekkonen]] ei halunnut käydä vuoden 1974 presidentinvaalia. Hänen jatkamisensa presidenttinä edellytti, että eduskunta pidentäisi presidentin toimikautta [[Suomen presidentin valinta 1973|poikkeuslailla]]. Vennamo vastusti poikkeuslakia ja määräsi myös muut SMP:n kansanedustajat äänestämään sitä vastaan. Vasta perustetun SKYP:n 13 kansanedustajaa asettuivat tukemaan poikkeuslakia. He eivät tahtoneet estää Kekkosen presidenttikauden jatkamista etenkin, kun muitakaan presidenttiehdokkaita ei Vennamoa lukuun ottamatta ollut. Poikkeuslaki tarvitsi 5/6 kannatuksen, joten SKYP oli keskeinen tekijä lain hyväksymisessä.<ref>https://web.archive.org/web/20141006074035/https://www.hs.fi/sunnuntai/a1407475311147/</ref> Veikko Vennamo syytti Kekkosen uudelleenvalintaa kannattaneita puolueita SMP:n opposition "ostamisesta" poikkeuslain hyväksymisen tueksi.
SKYP:n puheenjohtajana toimi aluksi kansanedustaja [[Artturi Niemelä]]. Ensimmäisen varsinaisen puoluekokouksensa SKYP piti kesäkuun lopussa 1973. Tällöin ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin [[Tampereen yliopisto (1925–2018)|Tampereen yliopisto]]n tilastotieteen professori [[Eino Haikala]], toiseksi puheenjohtajaksi Artturi Niemelä ja kolmanneksi puheenjohtajaksi kansanedustaja [[Olavi Tupamäki]].<ref name="vuosifakta"></ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Pauli Kojo (päätoim.) | Nimeke=Mitä missä milloin 1974 | Vuosi=1973 |Julkaisija= Otava | Isbn =951-1-01072-7 |Sivut= 184}}</ref>
Rivi 28:
== Myöhemmät vaiheet ==
SKYP sai ensimmäisissä käymissään [[Eduskuntavaalit 1975|eduskuntavaaleissa 1975]] yhden kansanedustajan, mutta jäi tämän jälkeen ilman. SKYP:n ainoa kansanedustaja [[Matti Asunmaa]] loikkasi [[Suomen Keskusta|Keskustapuolueeseen]] kesken vaalikauden keväällä 1977. Siten SKYP jäi kokonaan ilman puoluetukea saman lain perusteella,{{lähde|9.1.2012}} joka oli tehty juuri SKYP:n perustamisen (ja poikkeuslain läpimenon) mahdollistamiseksi.
SKYP:n puheenjohtaja [[Eino Haikala]] sai kunnian olla SKYP:n presidenttiehdokkaana [[Suomen presidentinvaali 1978|vuoden 1978 vaaleissa]]. Haikala ei saanut presidentinvaalissa yhtään valitsijamiestä. Vuodesta 1979 alkaen SKYP:n puheenjohtaja oli valtiotieteen maisteri [[Anssi Keski-Vähälä]]. SKYP osallistui itsenäisesti myös [[Suomen presidentinvaali 1982|presidentinvaaleihin 1982]] ehdokkaanaan myös kristillisen liiton ehdokkaana ollut [[Raino Westerholm]]. Westerholm ei kuitenkaan saanut valitsijamiehiä sen enempää omalta puolueeltaan kuin SKYP:ltäkään. Ennen Westerholmin valintaa SKYP oli ilmoittanut valitsevansa ehdokkaakseen eduskunnan puhemiehen [[Johannes Virolainen|Johannes Virolaisen]], mikäli [[Ahti Karjalainen]] valittaisiin Keskustapuolueen presidenttiehdokkaaksi. SKYP perui kuitenkin ilmoituksensa todettuaan, että Keskusta "näytti tarvitsevan Virolaisen omaksi ehdokkaakseen".
| |||