Ero sivun ”Kansainliitto” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
viitteet-otsikko, lähde: Jonkari 2008, Vuosisatamme kronikka 1987
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisovelluksesta   Android 
Rivi 36:
Kansainliitto ratkoi menestyksellisesti pieniä konflikteja 1920-luvulla, kuten [[Huippuvuoret|Huippuvuorten]] ja [[Ahvenanmaa]]n omistuskiistat. Pakolaisten avustamisessa, siirtomaajärjestelmän purkamisessa ([[Kansainliiton mandaattialue|mandaattialueet]]) ja nälänhätien torjunnassa Kansainliitto osoittautui tienraivaajaksi. Se epäonnistui suurten konfliktien ratkaisemisessa 1930-luvulla, eikä pystynyt estämään Italian hyökkäystä [[Abessinia]]an tai Japanin hyökkäystä [[Kiina]]an.
 
Saksan johtajan [[Adolf Hitler]]in aloitettua vuonna 1935 järjestelmällisen varustautumisen Versailles’n rauhansopimuksen luoman maailmanjärjestyksen purkamiseksi erityisesti Yhdistynyt kuningaskunta ja Ranska vaativat Kansainliitolta toimia Saksaa vastaan. Kansainliitto ei kuitenkaan saanut aikaan muuta kuin Saksan toiminnan tuominneen päätöslauselman.<ref>Jorma O. Tiainen (toim.): ''Vuosisatamme kronikka'', s. 469–470. Jyväskylä: Gummerus, 1987.</ref> Saksa oli eronnut järjestöstä jo lokakuussa 1933 Hitlerin valtaannousun jälkeen.<ref>''Vuosisatamme kronikka'', s. 453.</ref> Japani erosi Kansainliitosta maaliskuussa 1933<ref>''Vuosisatamme kronikka'', s. 446.</ref>, Italia joulukuussa 1937<ref>''Vuosisatamme kronikka'', s. 503.</ref>, Unkari huhtikuussa 1939<ref>''Vuosisatamme kronikka'', s. 519.</ref> ja Espanja toukokuussa 1939.<ref>''Vuosisatamme kronikka'', s. 520.</ref><ref>Talvisodan kronikka.1992, s. 7. ISBN 951-20-3446-8</ref>
 
14. joulukuuta 1939 järjestö erotti Neuvostoliiton sen hyökättyä [[Suomi|Suomeen]] sekä kehotti jäsenvaltioita antamaan Suomelle apua. Neuvostoliitto näytti reagoivan sille langetettuun tuomioon ilmeettömästi, mutta myöhemmin osoittautui, että asia ei ollutkaan mennyt Neuvostoliitolta ohi täysin jälkiä jättämättä. Keskusteltaessa tulevan YK:n järjestysmuodosta [[Jaltan konferenssi]]ssa helmikuussa 1945 [[Josif Stalin]] esitti Yhdistyneen kuningaskunnan pääministerille [[Winston Churchill]]ille ja Yhdysvaltain presidentille [[Franklin D. Roosevelt]]ille paheksuntansa siitä, että Kansainliiton jäsenmaat oli kiihotettu Neuvostoliittoa vastaan Suomen [[talvisota|talvisodan]] aikana.<ref>Heikki Eskelinen: ''Itsenäisyytemme vuosikymmenet: Suomen Kuvalehti 1916–1966'', s. 133. Helsinki: Yhtyneet Kuvalehdet, 1966.</ref>