Ero sivun ”Robert Wilhelm de Geer” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Elämäkerta: - puoliso ja lapset
LKFbot (keskustelu | muokkaukset)
p →‎Elämäkerta: SBL:n muuttunut linkki korjattu using AWB
Rivi 7:
De Geer kuului [[Ruotsi|ruotsalaiseen]] [[De Geer]] -aatelissukuun.<ref name="rh">{{Ritarihuone|3037|Grevliga ätten nr. 3: de Geer till Tervik}}</ref> Hänen isänsä oli ruotsalaissyntyinen maaherra ja valtaneuvos [[Otto Wilhelm De Geer]], joka korotettiin vuonna 1766 [[vapaaherra]]lliseen arvoon nimellä ''De Geer af Tervik''. Hänen äitinsä Anna Dorotea Muhl oli kenraaliluutnantti [[Robert Muhl]]in ainoa lapsi, jonka perintöön kuului useita kartanoita Itä-Uudellamaalla, tärkeimpänä [[Tervikin kartano]] [[Pernaja]]ssa. De Geer oli vanhempiensa ainoa poika ja ryhtyi hoitamaan kartanoa näiden kuoltua vuosina 1769 ja 1778.<ref>G. Carlquist: [https://sok.riksarkivet.se/sbl/Presentation.aspx?id=17357 Otto Wilhelm de Geer] {{sv}} Svenskt Biografiskt Lexikon (1931). Ruotsin valtionarkisto.</ref>
 
De Geer palveli aluksi Ruotsin armeijassa Savon joukoissa ja 1778–1783 Ruotsin Venäjän-lähestystössä [[Pietari (kaupunki)|Pietarissa]], kunnes erosi everstin arvoisena.<ref name="KB" /> Sen jälkeen hän toimi Kyminkartanon läänin varamaaherrana 1783–1785 ja varsinaisena maaherrana 1785–1789.<ref name="SBK">Herbert Lundh: [httphttps://www.nadsok.riksarkivet.se/sbl/Presentation.aspx?id=17358 Robert Wilhelm De Geer] Svenska Biografiskt Lexikon. Ruotsin valtionarkisto.</ref> De Geer oli lähellä [[Georg Magnus Sprengtporten]]in johtamaa itsenäisyysmiesten piiriä ja menetti vuonna 1789 maaherran virkansa, minkä jälkeen vietti hiljaiselämää Tervikissä. [[Suomen sota|Suomen sodan]] aikana De Geer oli ensimmäisiä merkittäviä suomalaisia, jotka tunnustivat uuden venäläisen hallinnon – venäläiset joukot saapuivat hänen kartanolleen jo muutaman päivän sisällä rajan ylittämisestä helmikuussa 1808. Hänen vastaanottavaisuutensa palkittiin sitten monin tavoin. Vuonna 1809 De Geer sai toimia maamarsalkkana Porvoon valtiopäivillä ja heinäkuussa hänet nimitettiin [[hallituskonselji]]n talousosaston jäseneksi ja sen sotilastoimituskunnan päälliköksi.<ref name="KB" /> Samaan aikaan hänet myös korotettiin kreiviksi nimellä ''de Geer till Tervik'' ja [[de Geer till Tervik|hänen sukunsa]] esiteltiin myöhemmin [[Suomen ritarihuone]]elle kreivillisenä sukuna numero 3.<ref name="rh" />
 
[[Salaneuvos (Venäjä)|Salaneuvoksen]] arvon vuonna 1817 saanut de Geer oli aikansa seurapiiritähti. Senaatissa hän ansioitui lähinnä henkilökohtaisten taloudellisten etujen hankkimisessa. Sairautensa vuoksi hän ei voinut viimeisinä vuosinaan lainkaan hoitaa senaattorintehtäviään.<ref name="KB" /> Senaatin talousosaston vanhimpana jäsenenä de Geer oli kuitenkin periaatteessa puheenjohtajaa vastaavassa asemassa, sillä erillistä [[Senaatin talousosaston varapuheenjohtaja|talousosaston varapuheenjohtajan]] virkaa ei ollut vielä luotu. Hän oli senaattori kuolemaansa saakka.<ref>Jorma Selovuori ja Tuomas Parkkari (toim.): ''Hallintohistorian tilastoja 2: Henkilömatrikkeli 1809–1994'', s. 26, 106. Hallintohistoriakomitea ja valtion painatuskeskus, Helsinki 1995.</ref> Helmikuusta 1820 alkaen hän oli lisäksi kahtia jaetun talousosaston toisen jaoston puheenjohtaja.<ref name="SBK" />