Ero sivun ”Go-Daigo” versioiden välillä

'''Go-Daigo''' ([[1288]]–[[1339]]) tuli [[Japani]]n keisariksi [[1318]]. Vuonna [[1219]] oli keisarilta ja jopa [[shōgun]]ilta vienyt vallan [[Hojo]]-suku, jonka jäsenet toimivat sijaishallitsijoina. Go-Daigo alkoi juonittelut Hojojen syrjäyttämiseksi [[1331]]. Juoni paljastui ja Go-Daigo pakeni ensin luostariin ja karkotettiin kiinnisaamisen jälkeen [[Okisaaret|Okisaarille]]. Hän oli kuitenkin ehtinyt saada kannattajia, jotka vuoteen [[1333]] mennessä kukistivat Hojot ja pakottivat nämä tekemään [[seppuku]]n eli rituaalisen itsemurhan. Voitto oli suurelta osin taitavan sissisodankävijän [[Kusunoki Masashige]]n ansiota, sillä hänen pienen joukkonsa menestys innosti muutkin liittymään kapinaan. Alkoi harvinainen ajanjakso, jolloin Japania hallitsi keisari ilman välimiehiä. Tätä aikaa, jota kesti vain vuodesta 1333 vuoteen [[1336]], kutsutaan nimellä Kenmu-restauraatio. Monet samuraijohtajat, jotka olivat kannattaneet Go-Daigoa pettyivät hänen heikkouteensa ja nousivat vuoden [[1335]] lopulla kapinaan [[Ashikaga Takauji]]n johdolla minkä lopussa Takauji perusti yli 200 vuotta kestäneen [[Ashikaga-shōgunaatti|Ashikaga-shōgunaatin]]. Takauji nimitti erään prinssin keisariksi, jolloin maa jakautui kahteen toisiaan vastaan taistelevaan osaan, Ashikaga-shogunaatin tukemaan pohjoiseen hoviin ja Go-Daigon perustamaan eteläiseen hoviin. Tätä kaoottista aikakautta kutsutaankin nimellä [[Nanboku-chō-kausi]] ([[Japanin kieli|jap.]] 南北朝時代, ''Nanboku-chō-jidai'') eli eteläisen ja pohjoisen hovin kausi, joka kesti vuoteen 1392 jolloin eteläinen hovi yhdistyi pohjoiseen ja maa oli jälleen sotilashallinnon alla.