Ero sivun ”Tervakoski” versioiden välillä

4 merkkiä poistettu ,  1 vuosi sitten
(kuva)
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta   Edistynyt mobiilimuokkaus 
Tervakosken muodostivat kosken rantatilat Hovilan [[ratsutila]] ja Talolan eli Alimyllyn [[rälssitila]], jotka olivat myllyjen ansiosta alueen [[kantatila|kantatiloja]]. Samasta syystä niistä tuli myös [[säätyläiset|säätyläistiloja]], ja sen jälkeen tilat ovat sävyttäneet kylän elämää aina nykyisyyteen saakka. Talola kuului varhaisimpina aikoina Melkkolan kylään. Tämän tilan ja siihen kuuluvat kaksi myllyä myi [[Turun tuomiokapituli]]n jäsen kaniikki Erik Jaakonpoika vuonna 1490 Maunu Laurinpoika Grisefotille. Grisefot luovutti vuonna 1501 Talolan [[Turun tuomiokirkko|tuomiokirkolle]]. Vuonna 1542 kirkon tila päätyi [[Kustaa Vaasa]]n Ruotsissa toteuttaman [[Uskonpuhdistus Ruotsissa|uskonpuhdistuksen]] yhteydessä valtiolle.
 
Kuten yleensä, joutui Talola läänityksen kohteeksi. Aluksi se oli läänitettynä kamarikirjuri Hans Thomassonille ja sen jälkeen lakitieteiden tohtori Anders Olofssonille. Jonkin aikaa tila oli läänitettynä myös [[Pontus de la Gardie]]lla, joka joutui sukulaissuhteeseen itse kuninkaaseenkuningas [[Juhana III|Juhana III:een]] solmittuaan avioliiton tämän ja [[Kaarina Hannuntytär|Kaarina Hannuntyttären]] avioliiton ulkopuolella syntyneen vanhimman tyttären [[Sofia Gyllenhjelm|Sofian]] kanssa. Nuorempia sisaruksia olivat Julius ja Lucretia. Juhana oli erityisen kiintynyt nuorimpaan tyttäreensä Lucretiaan ja lahjoitti hänelle muun muassa Talolan vuonna 1577. Lucretia kuoli kuitenkin nuorena vuonna 1585. Tila siirtyi sitten Brita de la Gardielle, joka oli Pontus de la Gardien ja Sofia Gyllenhjelmin tytär. Hovilan ratsutilan omistivat 1500-luvulla Antti Olavinpoika ja Cecilia Luukkantytär, jolta [[Janakkala]]n kappalaisen Jaakko Teckaleniuksen leski Kaarina osti sen vuonna 1665. Vuonna 1683 tilan osti Kaarinalta 400 [[taalari]]lla everstiluutnantti Arvid Reinhold [[Brunow]]. Tila meni perintönä ensiksi Jakob Göran Brunowille, jolta se siirtyi Adam Reinhold Brunowille ja tältä puolestaan Gabriel Brunowille. 22. helmikuuta 1783 Gabriel Brunow myi Hovilan tilan Hämeenlinnan pormestarille Gottlieb Johnille ja lääninkamreeri [[Johan Nordenswan]]ille. Tämä Hovilan kauppa oli alkuna Tervakosken kartanon synnylle. 5. lokakuuta 1797 tehdyllä kauppakirjalla Hovila, mylly ja sahalaitos siirtyivät Nordenswanin omistukseen. 9. joulukuuta 1799 Johan Nordenswan osti myös Talolan rälssitilan, jonka omistajana tällöin oli everstiluutnantti Knut von Troil. Näin olivat Tervakosken molemmat suuret tilat yhden ja saman omistajan hallussa. Tervakosken kartano oli syntynyt. Johan Nordenswanin nuorin poika [[Gustaf Georg Nordenswan]] osti vuonna 1800 puolet Punganmaan uudistilasta Antti Erkinpoika Punkalta. Toisen puolen tilasta hän sai haltuunsa ostamalla sen vuonna 1806 Juho Jaakonpojalta.
 
== Tervakosken paperitehdas ==