Ero sivun ”Londicerin kirjapaino” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Lähteet: linkki |
|||
Rivi 12:
[[Kuva:Uudempia uloswalituita satuja.png|thumb|upright|Christfrid Gananderin satukokoelman kansilehti ja loppusivu vuodelta 1784.]]
[[Kuva:Londicerin kirjainlajinäytteet antiikva ja kursiivi.png|thumb|upright|Londicerin vuonna 1787 julkaisemien kirjainlajinäytteiden antiikva- ja kursiivimallit.]]
Londicer saapui Vaasaan lokakuussa 1776 ja aloitti toimintansa ennen vuoden loppua painamalla lääninhallituksen kuulutuksia, hovioikeuden universaaleja ja verohintaluetteloja. Töitä oli kuitenkin liian vähän, minkä takia Londicer pyysi maaherra Cederströmiä hankkimaan hänelle luvan suomenkielisten [[virsikirja|virsikirjojen]] ja [[katekismus]]ten kustantamiseen. Niiden painaminen oli kuitenkin [[Turun
Virallisten julkaisujen lisäksi Londicerin tärkein tulonlähde oli uskonnollinen kirjallisuus: [[Pohjanmaan historiallinen maakunta|pohjalaispappien]] [[kateketiikka|katekeettiset]] teokset, [[Siionin virret|Siionin]] ja [[Thomas Kingo|Kingon]] virret, hartauskirjat, saarnat, lentolehtiset ja hengelliset laulut, joista monet olivat aikaisemmin ilmestyneet Carlbohmin tai [[Frenckellin kirjapaino|Frenckellin]] kirjapainoista. Pohjanmaan rahvaalle oli tarkoitettu myös [[Christfrid Ganander]]in arvoitus- ja satukokoelmat ''Aenigmata Fennica, suomalaiset arwoitukset, wastausten kansa'' (1783) ja ''Uudempia uloswalituita satuja'' (1784) sekä ruotsin- ja suomenkieliset taloudelliset kirjaset. Jälkimmäisistä suurin oli [[Hans Henrik Aspegren]]in ''Pedersöre landtman eller Tankar om landtbrukets hinder och hjelp i Pedersöre sokn af Österbotn och Wasa län'' (1777). Aikaisemmin usein painetut hää- ja hautajaisrunot jäivät vuosisadan loppuun mennessä pois muodista.<ref>Gardberg, s. 297–299.</ref>
| |||