Ero sivun ”Jaroslav I Viisas” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
LKFbot (keskustelu | muokkaukset)
p →‎Lähteet: julkaisupaikat korjattu per pyyntö using AWB
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
kh, yleistä kunnostusta
Rivi 1:
[[Tiedosto:Yaroslav I of Russia (Granovitaya palata, 1881-2).jpg|150pxthumb|rightupright|Jaroslav I Viisas]]
'''Jaroslav I Viisas''' ({{k-ru|Ярослав I Владимирович}}) ([[978]]&ndash;[[1054]]) oli [[Rostov]]in ja [[Novgorod]]in ruhtinas ja [[Kiova]]n suuriruhtinas vuodesta 1019. Hän oli [[Vladimir Suuri|Vladimir Suuren]] poika, joka nousi valtaan syrjäyttämällä kaikki veljensä.<ref name=Korpela>{{kirjaviite | Tekijä = Jukka Korpela | Nimeke = Itä-Euroopan historia keskiajalta 1700-luvulle | Sivu = 41 | Luku = Rurikidien Rus | Julkaisija = Gaudeamus | Vuosi = 1999 | TunnisteISBN = ISBN 951-662-772-2}}</ref>
 
Jaroslav laajensi [[Kiovan Venäjä]]n ulottumaan [[Laatokka|Laatokasta]] ja [[Itämeri|Itämerestä]] [[Kaukasus|Kaukasukselle]] ja [[Mustameri|Mustaanmereen]] sekä perusti [[Tartto|Tarton]]. Jaroslavin tekojen seurauksena Kiovasta tuli lopullisesti kristitty valtio.<ref name=Korpela /> Hän yhdisti Venäjän ruhtinaskunnat veljiensä kustannuksella. Kiovaan syntyi Jaroslavin hallitusaikana n. 400 kirkkoa, ja se oli merkittävä talouden keskus.
 
Jaroslav pyrki sivistystason nostamiseen. Hän laaditutti myös kirkkolakeja ja Venäjän ensimmäisen lakikokoelman: [[Russkaja Pravdapravda]].<ref name=Korpela /> Koska hän rauhan­omaisesti kehitti varsin merkittävästi valta­kuntansa kulttuuria ja hallintoa, [[kronikka|kronikoitsijat]] antoivat hänelle kunnia­nimen "Uusi [[Salomo|Salomon]]."<ref name=Korpela />
 
Jaroslav Viisaan aikana Venäjän ulkopolitiikka oli aktiivista: hän muodosti suhteita [[Bysantti]]in ja avioliittopolitiikkansa kautta myös Länsi-Eurooppaan. Pojat menivät naimisiin [[Saksa]]n ja [[Puola]]n prinsessojen kanssa, ja tyttärensä hän naittoi eri maiden kuninkaallisille.
 
== Avioliitot, lapset ja dynastioiden suhteet ==
* Jaroslavin ensimmäinen puoliso vuoteen 1018 asti oli ilmeisesti norjalainen Anna. Puolalaisen kuninkaan [[Boleslaus I Rohkea]]n sotajoukot veivät hänet sekä Jaroslavin sisaret mukanaan Puolaan.<ref>''Карпов А. Ю.'' Карпов, Jaroslav Viisas</ref>.
 
* Jaroslavin toinen puoliso oli 1019 lähtien [[Ruotsi]]n prinsessa [[Ingegerd]].<ref name=HistPers>{{verkkoviite | Osoite = http://historiska-personer.nu/ingegerd.htm | Nimeke = Aktuell historisk person – Ingegerd Olofsson, ett kvinnoöde från vikingatiden | Julkaisija = | Kieli = ruotsihistoriska-personer.nu | Viitattu = 9.4.2014 | Kieli = {{sv}} }}</ref>
 
=== Pojat ===
 
* Ilja
* Novgorodin ruhtinas [[Vladimir Jaroslavitš]]
Rivi 26 ⟶ 25:
* Anastasia, Unkarin kuninkaan [[Andreas I|Andreas I:n]] vaimo<ref name=HistPers />
* Elisabet, Norjan kuninkaan [[Harald Ankara]]n vaimo<ref name=HistPers />
* Anna, Ranskan kuninkaan [[Henrik I (Ranska)|Henrik I:n]] vaimo<ref name=HistPers /><ref>[http://www.monarchruss.org/index.php?option=com_content&task=view&id=372&Itemid=31 MuistomerkkiRanskan kuningattaren Kiovan Annalle, RanskanAnnan kuningattarellemuistomerkki.]</ref>
* Agatha, mahdollisesti Englannin prinssi [[Edvard Maanpakolainen|Edvard Maanpakolaisen]] vaimo (tieto kiistanalainen)
 
Rivi 32 ⟶ 31:
 
== Historiallinen merkitys ==
[[KuvaTiedosto:Rus-1015-1113.png|thumb|300px|Kiovan Venäjä Vladimirin aikana.]]
[[KuvaTiedosto:JroslavZakonodatel.jpg|thumb|300pxupright|Boris Tšorikov, ''Jaroslav Lainlaatija'', litografia, B1836. A. Chorikov, 1836)]]
Jaroslav perusti Jurjevin (nykyään [[Tartto]]) vuonna [[1030]], jonka valloitti virolaisilta, [[Jaroslavl]]in Volgan varrelle, [[Bila Tserkva]]n ja [[Novhorod-Siverskyi]]n Ukrainaan sekä Jarosławin Puolaan.
 
Merseburgin piispapiispan Thietmar av MerseburginMerseburgilaisen mielestä Kiova oli mahtava kaupunki, jossa oli lähes 400 kirkkoa ja 8kahdeksan toria. Toinen läntinen historioitsija, [[Adam Bremeniläinen]], nimitti Kiovaa Konstantinopolin kilpailijaksi, "kiiltäväksi koruksi".
 
Jaroslavin aikana perustettiin ensimmäiset luostarit Kiovan Venäjälle. Vuonna [[1030]] hän perusti Pyhän suurmarttyyri Georgios Voittajan kunniaksi eri luostareita:, Novgorodiin Jurjevin luostarin, [[Kiovan luolaluostari]]n, sekä otti käyttöön uuden ortodoksisen pyhäpäivän Jurjevin päivän, 26.11. (9.12 gregoriaaninen kalenteri). Jaroslav painatti kirkkojärjestyksen, jossa määriteltiin kirkon ja valtion suhde toisiinsa sekä "[[Russkaja Pravda"pravda]], joka oli muinaisvenäläinen feodaalioikeus. Vuonna 1051 hän kokosi arkkipiispat yhteen ja nimitti itse metropoliitaksi Ilarionin. Kokous suoritettiin ensimmäistä kertaa ilman [[Ekumeeninen patriarkka|Konstantinopolin patriarkkaa]]. Ilarionista tuli ensimmäinen venäläinen metropoliitta. Hän aloitti suuren työn bysanttilaisten ja muiden kirkkoslaavilla kirjoitettujen kirjojen kääntämiseksi muinaisvenäjän kielelle. Vuonna 1028 Novgorodiin perustettiin ensimmäinen iso koulu, jonne tuli lähes 300 pappien ja kyläpäälliköiden lasta opiskelemaan.<ref>[http://www.hrono.ru/libris/kostom02.html Venäjän historian tärkeimpien vaikuttajien elämäkertoja. Osa II], hrono.ru {{ru}}.</ref><ref>'' [http://www.hrono.ru/libris/solov1_07.html Venäjän muinaishistoria. Kirja 1, luku. 7], hrono.ru {{ru}}</ref>. Siihen aikaan ilmestyivät myös ensimmäiset kolikot tekstillä ''Jaroslavin hopea''. Kolikon toisella puolella oli [[Jeesus|Jeesus Kristus]] ja toisella puolella [[Pyhä Yrjö]], Jaroslavin suojeluspyhimys.
 
Pohjoisten alueiden rauhan ylläpitoa varten Jaroslav lähetti vuosittain varjageille 300 grivnaa hopeaa. Tämä oli pieni ja symbolinen maksu rauhan ylläpidosta varjagien kanssa sekä pohjoisten alueiden suojelusta.
 
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Nimeke=Nestorin kronikka | Selite=(Povest’ vremennyh let.) Dmitri Sergejevitš Lihatšovin venäjänkielisestä tulkinnasta suomentanut Marja-Leena Jaakkola. Kuvittanut Mjud Metšev | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN = 951-0-19828-5}}
* {{kirjaviite | Tekijä = Lars O. Lagerqvist | Nimeke = Sverige och dess regenter under 1.000 år" | Julkaisija = Albert Bonniers Förlag | Vuosi = 1982 | ISBN = 91-0-075007-7| Kieli = {{sv}} }}
| Nimeke = "Sverige och dess regenter under 1.000 år"
| Julkaisija = Albert Bonniers Förlag AB
| Vuosi = 1982
| Kieli = ruotsi
| Tunniste = ISBN 91-0-075007-7
}}
 
=== Viitteet ===
Rivi 66 ⟶ 59:
|Titteli=[[Venäjän hallitsijat#Kiovan ruhtinaat ja suuriruhtinaat|Kiovan ruhtinas]]
|Kommentti=[[1019]]–[[1054]]}}
 
 
[[Luokka:Kiovan ruhtinaat]]