Ero sivun ”Hiilivedyt” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätään malline:commonscat Aiheesta muualla osioon |
Kemiallisen kaavaan lisääminen joihinkin hiilivetyihin. |
||
Rivi 2:
'''Hiilivety''' on [[orgaaninen yhdiste]], joka koostuu vain [[hiili|hiilestä]] ja [[vety|vedystä]]. Hiilivedyt [[palaminen|palavat]] yleensä hyvin ja liukenevat [[vesi|veteen]] huonosti. Hiilivetyjä käytetään [[energia]]nlähteinä ja [[kemianteollisuus|kemianteollisuudessa]] raaka-aineina.
[[Fossiilinen polttoaine|Fossiiliset polttoaineet]] [[maaöljy|öljy]], [[bensiini]] ja [[maakaasu]] koostuvat pääasiassa hiilivedyistä. Niiden polttaminen synnyttää suuren osan ihmisen tuottamasta [[hiilidioksidi]]sta, jonka on osoitettu voimistavan [[kasvihuoneilmiö]]tä. Kemiassa hiilivetyjä käytetään reaktioiden lähtöaineina ja [[liuotin|liuottimina]]. Monien [[muovi]]en raaka-aineena on hiilivety.<ref>{{Verkkoviite| Osoite=http://base.jenergialehti.fi/ebase_filebank/64-Muovin_poltto-ohje.pdf | Nimeke = Polttokelpoisten muovien tunnistaminen| Julkaisija = VTT}}</ref> Esimerkiksi [[polyeteeni]]ä valmistetaan [[eteeni]]ä (C2H4 / CH2=CH2) [[polymeeri|polymeroimalla]].
== Rakenteet ==
Rivi 8:
Hiilivedyssä hiiliatomi voi muodostaa neljä [[kemiallinen sidos|sidosta]] muiden [[atomi]]en kanssa. Vetyatomi voi muodostaa yhden sidoksen hiiliatomin kanssa. Hiiliatomit pystyvät sitoutumaan keskenään pitkiksi ja haaroittuneiksi ketjuiksi. Ne muodostavat orgaanisten yhdisteiden ”rungon”, johon eri [[funktionaalinen ryhmä|funktionaaliset ryhmät]] kiinnittyvät. Tämä hiiliatomien runko säilyy yleensä reaktioissa muuttumattomana. Jos hiiliatomien ketju muodostaa renkaan, yhdistettä sanotaan ''sykliseksi'' esimerkiksi [[sykloalkaanit]]. Muuten se on ''avoketjuinen'' eli ''asyklinen''.
Hiilivedyt voidaan luokitella niiden tyydyttyneisyyden perusteella. Tyydyttyneissä hiilivedyissä on vain yksinkertaisia [[kovalenttinen sidos|kovalenttisia sidoksia]].<ref>[http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/kemia/kemia2/kasite.html#T Etälukio]</ref> Näitä yhdisteitä kutsutaan [[alkaani|alkaaneiksi]]. Tyydyttymättömissä hiilivedyissä on [[kaksoissidos|kaksoissidoksia]] ([[alkeeni]]t) tai [[kolmoissidos|kolmoissidoksia]] ([[alkyyni]]t). Yksinkertaisin alkeeni on [[eteeni]] (C2H4 / CH2=CH2), ja yksinkertaisin alkyyni on etyyni eli [[asetyleeni]] (C2H2). Kaksi kaksoissidosta sisältäviä alkeeneja voidaan sanoa dieeneiksi; polyeenit sisältävät useita kaksoissidoksia. [[Aromaattinen yhdiste|Aromaattisissa]] hiilivedyissä eli areeneissa on [[bentseeni]]rengas tai jokin muu aromaattinen ryhmä. [[Polysykliset aromaattiset hiilivedyt|PAH-yhdiste]]issä on useita bentseenirenkaita.
[[Kuva:Ethane molecule.png|thumb|100px|Etaanin molekyylimalli.]]
Yksinkertaisin hiilivety on [[metaani]] (CH<sub>4</sub>), joka koostuu yhdestä hiiliatomista ja neljästä vetyatomista. [[Etaani]]ssa (C<sub>2</sub>H<sub>6</sub>) on kaksi hiiliatomia, [[propaani]]ssa (C<sub>3</sub>H<sub>8</sub>) kolme. Hiilivedyt, jotka eroavat toisistaan CH<sub>2</sub>-yksikköjen määrässä, muodostavat ''homologisen sarjan''. Alkaanien sarjan ensimmäiset jäsenet ovat metaani, etaani, propaani ja [[butaani]] (C4H10). Homologisten yhdisteiden kaavat voidaan ilmaista yleisessä muodossa. Avoketjuisten alkaanien yleinen kaava on C<sub>n</sub>H<sub>2n+2</sub>, missä ''n'' on hiiliatomien lukumäärä. Jokainen rengas tai kaksoissidos pienentää vetyatomien lukumäärää kahdella. Siten tavallisten alkeenien ja sykloalkaanien kaava on C<sub>n</sub>H<sub>2n</sub>.
== Ominaisuudet ==
| |||