Ero sivun ”Linnunrata” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
tähtien syntymisestä tarkemmin ja laajemmin |
|||
Rivi 37:
Vanhin tunnettu Linnunradan tähti muodostui 13,5 miljardia vuotta sitten eli 300 miljoonaa vuotta [[Alkuräjähdys|alkuräjähdyksen]] jälkeen. Tähti sijaitsee Linnunradan ulko-osien halossa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.astronomy.com/news/2018/02/oldest-star-in-mw | Nimeke = One of the oldest stars in the Milky Way discovered | Tekijä = Jake Parks | Ajankohta = 2.2.2018 | Julkaisu = Astronomy | Viitattu =6.4.2018 }}</ref> Galaksin ohuen kiekon tähtien iäksi on arvioitu 7,1–10,5 miljardia vuotta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.aanda.org/index.php?option=com_article&access=doi&doi=10.1051/0004-6361:20053307&Itemid=129 | Nimeke = The Age of the Galactic Thin Disk from Th/Eu Nucleocosmochronology | Tekijä = del Peloso, E. F. | Ajankohta =4.9.2005 | Julkaisupaikka = aanda.org | Julkaisija = Astronomy and Astrophysics | Viitattu = 20.6.2015 | Kieli ={{en}} }}</ref> Linnunrata on kasvanut nykyiseen muotoonsa liittämällä itseensä materiaalia törmäyksissä muiden galaksien kanssa.<ref name="muodostui">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ursa.fi/blogi/otsikon-takana/miten-linnunrata-muodostui/ | Nimeke = Miten Linnunrata muodostui? | Tekijä = Anne Liljestrom | Ajankohta = 24.9.2017 | Julkaisija = Ursa | Viitattu = 6.4.2018 }}</ref>
Linnunradassa muodostuu pölystä ja kaasusta tiivystymällä koko ajan uusia tähtiä.<ref name=valtaoja /> Nykyisin tähtiä muodostuu suhteellisen harvakseltaan, noin yhden tai kahden Auringon massan edestä vuosittain.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.nasa.gov/feature/goddard/2019/where-are-new-stars-born-nasa-s-webb-telescope-will-investigate | Nimeke = Where Are New Stars Born? NASA’s Webb Telescope Will Investigate | Tekijä = | Ajankohta = 21.8.2019 | Julkaisu = Nasa TV | Viitattu = 14.9.2020 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.sciencealert.com/a-billion-years-ago-the-milky-way-s-heart-erupted-in-100-000-supernovae | Nimeke = 1 Billion Years Ago, The Milky Way's Heart Mysteriously Erupted in 100,000 Supernovae | Tekijä = Michell Starr | Ajankohta = 16.12.2019 | Julkaisija = Science Alert | Viitattu = 14.9.2020 }}</ref> Tähtien syntyminen ei ole ollut tasaista, vaan miljardi vuotta sitten sekä kahdeksan miljardia vuotta sitten Linnunradan keskustassa uusia tähtiä syntyi nykyistä paljon nopeammin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.mpg.de/en/mpia/2019-11-starformation | Nimeke = Star formation in the Milky Way came in bursts | Tekijä = | Ajankohta = 16.12.2019 | Julkaisu = Max-Planck-Gesellschaft | Viitattu = 14.9.2020 }}</ref> Uusien tähtien syntyessä samalla vanhoja tähtiä kuolee.<ref name=valtaoja />
Aurinkokuntamme kiertää Linnunradan ympäri 250 miljoonassa vuodessa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ursa.fi/yhd/uranus/luennot%202004/perusteet/linnunrata.htm | Nimeke = Linnunrata | Tekijä = | Ajankohta = 2004 | Julkaisija = Ursa | Viitattu = 6.4.2018 }}</ref>
Rivi 106:
== Havaitseminen Maasta ==
[[Kuva:Milky Way Night Sky Black Rock Desert Nevada.jpg|thumb|Linnunrata [[Nevada]]n yötaivaalla]]
Linnunrata on havaittavissa Maan pinnalta parhaiten pimeänä, kuuttomana ja lumettomana yönä kaukana [[valosaaste]]esta. Silloin se on paljain silmin nähtävissä vaaleana utumaisena nauhana, joka kulkee taivaan halki. Linnunradassa näkyvät tummat kohdat ovat [[Avaruuspöly|pölyä]].<ref name=valtaoja>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/09/07/oletko-koskaan-nahnyt-linnunrataa-esko-valtaoja-kertoo-kolme-syyta-bongata | Nimeke = Oletko koskaan nähnyt Linnunrataa - Esko Valtaoja kertoo kolme syytä bongata kotigalaksimme juuri nyt | Tekijä = Jussi Nygren | Ajankohta = 7.9.2017 | Julkaisu = Yle tiede | Viitattu = 29.8.2020 }}</ref>
Paljain silmin näkyvä Linnunrata menee vähintään osittain päällekkäin 30 tähdistön kanssa. Pohjoisella pallonpuoliskolla Linnunrata kulkee muun muassa [[Orion (tähdistö)|Orionin]], [[Ajomies (tähdistö)|Ajomiehen]], [[Perseus (tähdistö)|Perseuksen]], [[Kassiopeia (tähdistö)|Kassiopeian]], [[Jousimies|Jousimiehen]] ja [[Skorpioni (tähdistö)|Skorpionin]] kautta. Eteläisellä pallonpuoliskolla Linnunrata kulkee muun muassa [[Kulmaviivoitin (tähdistö)|Kulmaviivoittimen]], [[Harppi (tähdistö)|Harpin]], [[Etelän risti]]n ja [[Köli (tähdistö)|Kölin]] kautta.<ref name=at-christoforou>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.astronomytrek.com/which-constellation-can-be-seen-along-the-milky-way/ | Nimeke = Which Constellations Can Be Seen Along The Milky Way? | Tekijä = Peter Christoforou | Ajankohta = 14.12.2016 | Julkaisu = Astronomy Trek | Viitattu = 29.8.2020 }}</ref> [[Linnunradan keskus|Galaksin keskus]] sijaitsee [[Jousimies|Jousimiehen tähdistön]] suunnalla.<ref name=at-christoforou />
| |||