Ero sivun ”Ydinvoima Suomessa” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Ydinvoimalat: Olkiluoto 3 uusi aikataulu
→‎Ydinvoimaloiden polttoaine ja ydinjätteet: Päivitetty ydinpolttoaineen tuontitilastot
Rivi 116:
==Ydinvoimaloiden polttoaine ja ydinjätteet==
 
Suomen ydinvoimaloiden polttoaine tuodaan ulkomailta. Vuonna 2018 tuonnin määrä oli 83 tonnia uraania ja arvo 98 miljoonaa euroa. Tuonnista 55 prosenttia tuli Saksasta, 24 prosenttia Venäjältä ja 21 prosenttia Ruotsista.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__ene__ehk/statfin_ehk_pxt_004_fi.px/table/tableViewLayout2/|nimeke=Energian tuonti ja vienti alkuperämaittain|julkaisija=Tilastokeskus|viitattu=2020-09-12}}</ref>
Ydinpolttoainetta voimaloihin tuotiin 64 tonnia uraania arvoltaan 51 miljoonalla euroa vuonna 2008. Tuonnista oli 36&nbsp;% [[Venäjä]]ltä, 34&nbsp;% [[Ruotsi]]sta ja 30&nbsp;% muualta.<ref name="mm1">[http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/isbn_978-952-244-019-8.pdf Energiaennakko 2008] Tilastokeskus 2009, T5.3 Energiatuotteiden tuonti ja arvo maittain vuonna 2008</ref> 2017 uraania tuotiin Australiasta, Kazakstanista, Kanadasta ja Venäjältä<ref>[https://www.ess.fi/uutiset/talous/2015/07/07/kotimainen-ydinvoima-nojaa-uraanin-tuontiin Kotimainen ydinvoima nojaa uraanin tuontiin] Etelä-Suomen Sanomat, 2015</ref>. Ydinvoimaloista kertyy käytettyä ydinpolttoainetta 70 tonnia ja muuta voimalaitosjätettä 250–300&nbsp;m³ vuodessa. Voimalaitoksen toiminnan loppuessa voimalajätettä syntyy 40&nbsp;000&nbsp;m³. Uraanin tuottajamaissa polttoainetonnia kohti syntyy 1&nbsp;000 tonnia louhintajätettä ja viisi tonnia rikastusjätettä.<ref name="lyytimäki248">Jari Lyytimäki ja Harri Hakala, Ympäristön tila ja suojelu Suomessa, Gaudeamus, 2008, s. 248</ref>
 
Ydinpolttoainetta voimaloihin tuotiin 64 tonnia uraania arvoltaan 51 miljoonalla euroa vuonna 2008. Tuonnista oli 36&nbsp;% [[Venäjä]]ltä, 34&nbsp;% [[Ruotsi]]sta ja 30&nbsp;% muualta.<ref name="mm1">[http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/isbn_978-952-244-019-8.pdf Energiaennakko 2008] Tilastokeskus 2009, T5.3 Energiatuotteiden tuonti ja arvo maittain vuonna 2008</ref> 2017 uraania tuotiin Australiasta, Kazakstanista, Kanadasta ja Venäjältä<ref>[https://www.ess.fi/uutiset/talous/2015/07/07/kotimainen-ydinvoima-nojaa-uraanin-tuontiin Kotimainen ydinvoima nojaa uraanin tuontiin] Etelä-Suomen Sanomat, 2015</ref>. Ydinvoimaloista kertyy käytettyä ydinpolttoainetta 70 tonnia ja muuta voimalaitosjätettä 250–300&nbsp;m³ vuodessa. Voimalaitoksen toiminnan loppuessa voimalajätettä syntyy 40&nbsp;000&nbsp;m³. Uraanin tuottajamaissa polttoainetonnia kohti syntyy 1&nbsp;000 tonnia louhintajätettä ja viisi tonnia rikastusjätettä.<ref name="lyytimäki248">Jari Lyytimäki ja Harri Hakala, Ympäristön tila ja suojelu Suomessa, Gaudeamus, 2008, s. 248</ref>
 
Olkiluodossa ja Loviisassa syntyvä korkea-aktiivinen [[ydinjäte]] eli käytetty [[ydinpolttoaine]] loppusijoitetaan Olkiluodon kallioperään 400–450 metrin syvyyteen. Polttoaineniput pakataan kuparikapseleihin, jotka ympäröidään [[bentoniitti]]savella. [[Onkalo (tutkimustila)|Onkalo-niminen]] loppusijoitustila ja maanpäällinen kapselointilaitos saivat rakentamisluvan vuonna 2015. Loppusijoituksesta huolehtii [[Posiva|Posiva Oy]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.stuk.fi/aiheet/ydinjatteet/kaytetyn-polttoaineen-loppusijoitus-suomessa|nimeke=Käytetyn polttoaineen loppusijoitus Suomessa|julkaisija=Säteilyturvakeskus|viitattu=2020-02-17|ajankohta=2017-03-20}}</ref> Loviisan käytetty polttoaine vietiin Venäjälle vuoteen 1996 asti, jolloin ydinjätteen vienti ulkomaille ja myös tuonti Suomeen kiellettiin.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://tem.fi/kaytetty-ydinpolttoaine|nimeke=Käytetty ydinpolttoaine sijoitetaan Suomeen|julkaisija=Työ- ja elinkeinoministeriö|viitattu=2020-02-17}}</ref>