Ero sivun ”Henry Wadsworth Longfellow” versioiden välillä

Longfellow erosi yliopistosta 1854 omistautuakseen kokonaan kirjailijanuralle. Hän siirtyi eeppisen runouteen teoksellaan ''[[Laulu Hiawathasta]]'' (''The Song of Hiawatha'', 1855), joka kertoo [[Ojibwayt|ojibway-kansan]] kohtaloista.<ref name="oe">{{kirjaviite | Nimeke = Otavan suuri ensyklopedia, 10. osa (Turgenev-Öljytalous) | Sivu = 8076 | Luku=Yhdysvaltain kirjallisuus | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1981 | Isbn=951-1-06271-9}}</ref> Longfellow kuvasi teosta ”intiaanien [[edda]]ksi”, ja se on kirjoitettu samaan runomittaan kuin [[Kalevala]].

Yhdysvaltalainen kasvitieteilijä [[Thomas Conrad Porter]] (1822–1901) kiinnostui ''Kalevalasta'' [[A. F. Soldan]]in innostamana ja lähetti Soldanille joitakin ''Kalevala''-käännöksiään. Porter oli kiinnittänyt huomiota havaitsemaansa yhtäläisyyteen ''Kalevalan'' ja Longfellow’n ''[[Hiawatha]]nHiawathan'' välillä. Hän kirjoitti asiasta vuonna 1855 ''[[National Intelligencer]]iin'' kirjoituksen, joka aiheutti kiivaan väittelyn.<ref>Porter, Thomas Conrad , Tietosanakirja osa 7. Tietosanakirja-Osakeyhtiö 1915</ref><ref>E. N. Sekälä, [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/498017?page=73 Thomas Conrad Porter,] Valvoja 1909. s. 288–290].</ref> Longfellow ei myöntänyt Kalevala-yhteyttä, ja se jäi tutkijoiden kiistelyn kohteeksi 1960-luvulle asti. Todennäköisesti Longfellow sai vaikutteita Kalevalan saksannoksesta.