Ero sivun ”Helsingin metro” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Aikajana: kh Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
|||
Rivi 63:
=== Aikajana ===
{| class="wikitable"
! colspan="3" |Metron aikajana <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Laaksonen, Markku | Nimeke = Pieni metrokirja 2 | Vuosi =2018 | Luku =| Sivu =2| Selite = Historia | Julkaisupaikka =
|-
!Ajankohta
Rivi 270:
Metron kulunvalvontajärjestelmä poikkeaa [[Suomen rataverkko|valtion rataverkolla]] käytetystä kulunvalvontajärjestelmästä siten, että metron kulunvalvontajärjestelmä perustuu tiettyihin pisteisiin (pääopastimien kohdalle kiskojen väliin) sijoitettuihin ratalaitemagneetteihin. Junan pohjassa ohjaamon alapuolella on tätä magneettia vastaava anturi.<ref>Kuljettajan opas 1985, liite 1</ref> Nämä ratalaitemagneetit deaktivoituvat, kun opastimeen asettuu ajoon oikeuttava opaste. Mikäli metrojuna sivuuttaa punaisen opastimen (jolloin magneetti on aktiivisena), laukaisee ratalaitemagneetti junassa hätäjarrutuksen (ns. pakkojarru). Metron kulunvalvonta ei siis periaatteessa estä kuljettajaa sivuuttamasta punaista opastinta, mutta käytännössä punaisen opastimen ohituksen yhteydessä tapahtuu pakkojarrutus. Lisäksi metroradalla on neljässä paikassa vastaavalla ratalaitemagneetilla toimivaa nopeudenvalvontapistettä, joissa ratalaitemagneetti aktivoituu ja laukaisee pakkojarrutuksen, jos juna sivuuttaa magneetin yhteydessä olevan nopeudenmittauspisteen ylinopeudella.<ref name="metroliikenteen-toimintaohje-52">Metroliikenteen toimintaohje V</ref> Valtion rataverkolla kulunvalvonta on toteutettu pistemäisin radalla sijaitsevin anturein (baliisein), jotka välittävät veturin kulunvalvontalaitteelle tietoa edessäpäin olevilta opastimilta, ja siten valvovat, ettei kuljettaja ylitä ajonopeuksia tai ohita punaisia opastimia.
[[Tiedosto:Siemens_SpDrS60_Helsinki_Finland_Metro1.jpg|linkki=https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Siemens_SpDrS60_Helsinki_Finland_Metro1.jpg|vasen|pienoiskuva|Releasetinlaite Helsingin metrovarikolla.]]
Metroliikennealueella junien kulkuteistä huolehtii Suomalaisen Mipro Oy:n toimittamat tietokoneasetinlaitteet ja niiden päälle rakennettu käytönohjauslaitteisto (ATS). Laitteisto otettiin käyttöön kahdessa vaiheessa: länsimetro keväällä 2016 ja Helsingin metro helmikuussa 2019. Metroliikenteen ohjaus on keskitetty Herttoniemen metrovalvomoon. Metrovarikolla vuodesta 1981 jatkuvasti miehitettynä ollut erillinen valvomo suljettiin 37 vuoden jälkeen 16. maaliskuuta 2019, jolloin ohjaus
Alkuperäisinä 1980-luvun asetinlaitteina olivat neljä [[Releasetinlaite|releasetinlaitetta]] mallia Siemens SpDrS 60, jolla pystyttiin ohjaamaan on noin kuusi kilometriä rataa kullakin. Asetinlaitteet sijaitsivat [[Hakaniemen metroasema|Hakaniemessä]], [[Herttoniemen metroasema|Herttoniemessä]], [[Kontulan metroasema|Kontulassa]] ja [[Vuosaaren metroasema|Vuosaaressa]]. Kaikkia neljää asetinlaitetta kauko-ohjattiin vuodesta 1993 alkaen Hakaniemen keskusvalvomosta tietokonepohjaisen käyttöliittymän (Alcatel SEL L90) avulla. Lisäksi [[Roihupellon metrovarikko|Roihupellon metrovarikolla]] oli vastaava releasetinlaite. Releasetinlaitteet vaihdettiin Siemensin SICAS -[[tietokoneasetinlaite|tietokoneasetinlaiteiksi]] joulukuussa 2012. Normaalioloissa linjaliikenteen liikenteenohjauksen rutiinitoiminnot on automatisoitu siten, että tietokoneella toimiva ohjausjärjestelmä (ATS) pyytää automaattisesti asetinlaitteelta kullekin junavuorolle aikataulun mukaan kulkutietä aina seuraavalle pääopastimen turvaamalle suojavälille. Liikennehäiriöiden sattuessa liikenteenohjaajat voivat kuitenkin myös asettaa junille kulkutiet manuaalisesti tietokoneasetinlaitteen graafisesta käyttöliittymästä.<ref name="metroliikenteen-toimintaohje-53">Metroliikenteen toimintaohje V</ref>
| |||