Versio 12. maaliskuuta 2020 kello 22.40 muokkaa Samwonderer (keskustelu \| muokkaukset) 75 muokkausta p Mauno Koiviston aukion sijaintikuvaus paremmaksi ← Vanhempi muutos		Versio 14. elokuuta 2020 kello 14.10 muokkaa kumoa Åsblåsmås (keskustelu \| muokkaukset) 217 muokkausta →‎Rakennukset: bussipysäkit on siirretty pois Autotalon ja metroaseman välistä, taksiasema jäi Merkkaus: Visuaalinen muokkaus Uudempi muutos →
Rivi 10: ==Rakennukset== Rakennukset Salomonkadun varrella ovat pääasiassa liiketaloja, vain sen länsipäässä on myös asuinrakennuksia. Liiketaloista vanhin on Paasikiven aukion reunalla sijaitseva, vuonna 1913 valmistunut punatiilinen [[Hankkijan talo]], jossa [[Sergei Nikolajeff]] tuolloin avasi yhden Suomen ensimmäisistä autokaupoista. Vuodesta 1918 lähtien talo toimi [[Hankkija]]n pääkonttorina, kunnes [[Alko]]n [[eläkesäätiö]] osti sen vuonna 1973 ja sen alakerrassa avatiin Alkon suurin myymälä.<ref>{{verkkoviite \| Osoite = http://vuosikertomus2012.alko.fi/80-vuotta-yhdessa/arkadian-talon-sata-varikasta-vuotta \| Nimeke = Arkadian talon sata värikästä vuotta \| Julkaisija = Alko \| Viitattu = 2.1.2014}}</ref> Välittömästi sen länsipuolella sijaitsi aikoinaan [[Maanviljelijäin Maitokeskus\|Maanviljelijäin Maitokeskuksen]] rakennusryhmä, joka purettiin vuonna 1973 ja paikalle rakennettiin [[Patentti- ja rekisterihallitus\|Patentti- ja rekisterihallituksen]] nykyaikainen liike- ja toimistotalo, nykyiseltä nimeltään Innotalo. Innotalon ja Fredrikinkadun välissä Salomonkadun pohjoissivustalla sijaitsevat lyhyiden sivukatujen toisistaan erottamina 1980-luvulla valmistuneet [[Hotelli Presidentti]] ja [[Graniittitalo]] sekä 1930-luvulla rakennettu [[Tennispalatsi]]. Kadun eteläpuolella on [[Kampin keskus]], johon liittyviä liiketiloja on kadun allakin, sekä pitkään linja-autoaseman käytössä ollut entinen kasarmirakennus. Fredrikinkadun länsipuolella ~~Salmon~~Salomonkadun varressa ovat 1950-luvulla rakennettu [[Autotalo]] sekä [[Kampin metroasema]]n paviljonki, jonka edessä ~~ovat~~on ~~Länsi-Helsinkiin sekä Malmille liikennöivien linja-autojen päätepysäkit~~taksiasema. == Historia == Rivi 22: Kun [[kansalaissota\|kansalaissodassa]] vuonna 1918 tuhoutuneen Turun kasarmin alueelle 1930-luvulla perustettiin Helsingin [[linja-autoasema]], Salomonkadusta tuli pääasiassa joukkoliikenteen väylä, jonka keskiosa kulki linja-autojen laiturialueen reunaa pitkin. Linja-autojen lähtölaitureita oli aikoinaan Salomonkadun pohjoispuolellakin, nykyisen Hotelli Presidentin tontilla, ennen kuin hotelli rakennettiin. Salomonkadun länsipään alla oleva joukkoliikennetunneli valmistui 1970-luvun lopulla. <ref>{{kirjaviite \| Tekijä = Virpi Kuukka-Ruotsalainen, Simo Airaksinen, Mikko Lehmuskoski, Maija Musto, Pentti Murole \| Nimeke = Jotu: Joukkoliikenteen nopeuttaminen keskeisenä kilpailutekijänä \| Luku = 4.6. Joukkoliikennekadut \| Sivu = 43 \| Julkaisija = Liikenne- ja viestintäministeriö \| Vuosi = 2007 \| Tunniste = ISBN 978-952-201-935-6 \| www = http://www.lvm.fi/fileserver/LVM53_2007.pdf}}</ref> Alun perin sen itäpäästä johti ramppi Salomonkadulle, Tennispalatsin edustalle, mutta Kampin keskuksen rakennustöiden yhteydessä se muutettiin päättymään terminaaliin. Kampin keskus valmistui vuonna 2005. Samassa yhteydessä Fredrikinkadun itäpuolella oleva osa ~~Salmomonkatua~~Salomonkatua muutettiin kävelykaduksi.<ref>{{kirjaviite \| Tekijä = Kristina Rive \| Nimeke = Vanhan piilipuun alla \| Sivu = 30 \| Luku = Piilipuulla on uusi tulevaisuus \| Kirjoittaja = Anne Karppinen \| Julkaisija = Helsingin kaupungin rakennusvirasto \| Vuosi = 2004 \| Tunniste = ISBN 952-473-350-1 \| www = http://www.hel.fi/static/hkr/julkaisut/Vanhan_piilipuun_alla.pdf}}</ref> == Lähteet ==

Ero sivun ”Salomonkatu” versioiden välillä