Todennäköisesti ennen uralilaisen kielen omaksumista saamelaiset puhuivat paleoeurooppalaista[[paleoskandinaavinen kieli|paleoskandinaavista kieltä]] (tai kieliä), jonka vaikutus edelleenkin näkyy substraattina nykysaamelaiskielten sanastossa.<ref name="Aikio2004">Aikio, Ante (2004). "An essay on substrate studies and the origin of Saami". In Hyvärinen, Irma; Kallio, Petri; Korhonen, Jarmo. Etymologie, Entlehnungen und Entwicklungen: Festschrift für Jorma Koivulehto zum 70. Geburtstag. Mémoires de la Société Néophilologique de Helsinki 63. Helsinki: Société Néophilologique. pp. 5–34.</ref><ref> Aikio, A. (2006). On Germanic-Saami contacts and Saami prehistory. Journal de la Société Finno-Ougrienne 91: 9–55.</ref> Kielitieteilijä Ante Aikio on esittänyt, että kantasaame on eriytynyt omaksi kielekseen joko Etelä-Suomessa tai Karjalan alueella ja levittäytynyt pohjoiseen Fennoskandiaan esiroomalaisella rautakaudella (500 eaa. – 0).<ref name="Aikio2004"/><ref> Ante Aikio: The Study of Saami Substrate Toponyms in Finland http://mnytud.arts.klte.hu/onomural/kotetek/ou4/08aikio.pdf</ref>Kielitieteilijä Jaakko Häkkinen ajoittaa saamen leviämisen Lappiin ajanlaskun alkuun (0–200 jaa.).<ref>Jaakko Häkkinen: Jatkuvuusperustelut ja saamelaisen kielen leviäminen (osa 2) 2010 http://www.elisanet.fi/alkupera/Jatkuvuus2.pdf</ref> Kielitieteilijä Knut Bergslandin mukaan keskisestä Skandinaviasta tuli saamenkielinen keskisellä rautakaudella, noin 500-luvulla jaa.<ref>Knut Bergsland: Bidrag til sydsamenes historie, Senter for Samiske Studier Universitet i Tromsø 1996</ref> Ensimmäiset saamen kielellä kirjoitetut kirjat julkaistiin vuonna 1619, mutta niiden teksti ei vastaa nykyisiä saamen kielten kirjakieliä.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2017/03/tiedote-2018-02-23-15-06-57-622639|nimeke=Väitös: 17.2.2017: Suomen saamenkielinen kirjahistoria melko nuorta (Capdeville) — Jyväskylän yliopisto|julkaisu=www.jyu.fi|viitattu=2017-06-05|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Siksi ne eivät soveltuneet käyttöön kaikkialla Ruotsissa.<ref name=":0" /> Tuolloin ehdotettiin myös käännösten tekemistä eri saamen kielille, mutta ehdotus ei toteutunut. Muutamat papit yrittivät 1700-luvun alussa tukea saamen kielen käyttöä katekismuksen opetuksessa, mutta Kemin Lapin papisto kielsi tämän 1760-luvulla.<ref name=":0" />
Saamenkielisen kirjallisuuden julkaiseminen kehittyi sangen hitaasti ja katkonaisesti. Suomessa ensimmäiset saamenkieliset kirjat ilmestyivät vasta vuonna 1825. Samaan aikaan kun suomenkielinen kirjallisuus kehittyi huomattavasti 1800-luvun mittaan, saamenkielisen kirjakulttuurin kehittymiselle ei ollut tukea. Vain harvat kirkonmiehet puolustivat sitä.<ref name=":0" />
