Ero sivun ”Riihimäki” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Määritti vakautusasetukset sivulle ”Riihimäki”: Botti vakautti artikkelin automaattisesti mahdollisesti haitallisen muutoksen 19048120 takia. [Oletus: Vakaa] (vanhentuu 21. heinäkuuta 2020 kello 19.01 (UTC)) |
Historia-osiossa käytetyt lähdelinkit herjasivat virheellistä linkkiä, joten yritin korjata linkit. Lisäsin myös yhden lähdelinkin. |
||
Rivi 75:
Asemasta tuli Suomen ensimmäinen risteysasema ja siten tärkeä kauttakulkupaikka, kun sieltä itään johtavan [[Riihimäki–Pietari-rata|Riihimäki–Pietari-radan]] ensimmäinen osuus [[Lahti|Lahteen]] avattiin liikenteelle 1. marraskuuta 1869.<ref name=":1" /> Risteysasema teki Riihimäestä Hausjärven kunnan nopeimmin kasvavan taajaman. Jo 1800-luvun loppupuolella Riihimäellä pidettiin käräjät ja veronkannot. Vähitellen aseman ympärille alkoi syntyä lisää asutusta.
Vuonna 1905 valmistunut kirkko yhdisti lähiseutua ja asemakyläläisiä ja Riihimäestä oli muodostumassa teollisuuspaikkakunta, jonka tärkeimmät teollisuus laitokset olivat saha ja lasitehdas.<ref name=":2" /> Vuonna 1907 avattiin [[Kapearaiteinen rautatie|kapearaiteinen]] [[Riihimäen–Lopen rautatie|rautatie]] Riihimäeltä Lopen Kesijärvelle.<ref>[https://www.riihimaki.fi/kirjasto/riihimaki-aineistoa/rmkkaunokirjallisuus/riihimaen-kuusitoista-vuosikymmenta/1900-luku/ Riihimäen kaupunki - Riihimäen kuusitoista vuosikymmentä - 1900], ''riihimaki.fi'', viitattu 9.5.2020.</ref> Rautatie oli alkujaan hevosvetoinen, mutta muuttui 1911 [[Höyryveturi|höyryvetoiseksi]]. Rata oli toiminnassa vuoteen 1954.
Sotilasstrategisesti tärkeälle rautatiepaikkakunnalle riittävän matkan päähän Suomenlahden rannikosta perustettiin 1910 [[Riihimäen varuskunta|ratsuväkivaruskunta]], jossa toimi Suomen viestijoukkojen keskuspaikka [[Viestirykmentti]] vuoden 2014 lakkautukseensa saakka. Samana vuonna 1910 perustettiin myös [[Riihimäen lasi]], joka toimi vuoteen 1990 saakka. Vuoden 1918 [[Suomen sisällissota|sisällissodan]] loppuvaiheessa käytiin [[Riihimäen taistelu]], jonka yhteydessä saksalaiset valtasivat paikkakunnan [[Punakaarti|punaisilta]]. Sodan päätyttyä perustettiin [[Riihimäen vankileiri|vankileiri]], jonne oli sijoitettuna noin 8 500 punavankia. Heistä yli tuhat kuoli vuoden 1918 syyskuuhun mennessä. Nykyinen [[Riihimäen vankila]] on toiminut vuodesta 1929 lähtien.
Rivi 81:
Riihimäen alueen asukkaat anoivat keväällä 1915, että osasta Hausjärveä muodostettaisiin Riihimäen [[taajaväkinen yhdyskunta]]. Kuvernööri kehotti Hausjärven kuntaa ryhtymään toimiin Riihimäen asemaseudun muuttamiseksi taajaväkiseksi yhdyskunnaksi, jolla olisi itsehallinto taloudellisissa kysymyksissä ja järjestysasioissa. Asetettu toimikunta laati ehdotuksen tarvittaviksi säännöiksi ja tilasi asemakaavan arkkitehti [[Harald Andersin]]ilta. Ensimmäinen asemakaava valmistui tammikuussa 1916. Riihimäestä muodostettin taajaväkinen yhteiskunta lopulta vuonna 1919.<ref name=":2" /> Riihimäki erosi vuonna 1922 [[Hausjärvi|Hausjärvestä]] itsenäiseksi [[kauppala]]ksi.
Riihimäki kärsi suuria vaurioita [[Talvisota|talvisodan]] pommituksissa, mutta selvisi [[Jatkosota|jatkosodalta]] ehjänä.<ref>[https://www.riihimaki.fi/kirjasto/riihimaki-aineistoa/rmkkaunokirjallisuus/riihimaen-kuusitoista-vuosikymmenta/1940-luku/ Riihimäen kaupunki - Riihimäen kuusitoista vuosikymmentä - 1940], ''riihimaki.fi'', viitattu 9.5.2020.</ref> Erityisesti [[Antrea|Antreasta]] asutettiin siirtolaisia kauppalaan sodan jälkeen. Sodan jälkeinen rakentaminen ei rajoittunut vain sodan tuhojen korjaamiseen, vaan myös uusia rakennuksia rakennettiin. Kauppalaan rakennettiin 1950-luvulla noin 1 000 uutta asuinrakennusta ja samalla kavoitettiin useita uusia asuinalueita, kuten [[Hirsimäki (Riihimäki)|Hirsimäki]], Uramo ja Uhkola.<ref name=":2" /><ref>[https://www.riihimaki.fi/kirjasto/riihimaki-aineistoa/rmkkaunokirjallisuus/riihimaen-kuusitoista-vuosikymmenta/1950-luku/ Riihimäen kaupunki - Riihimäen kuusitoista vuosikymmentä - 1950], ''riihimaki.fi'', viitattu 9.5.2020.</ref> 1950-luvun lopussa alkoi myös Riihimäen kautta kulkevan valtatie 3:n (nyk. [[seututie 130]]) rakentaminen.
Riihimäki sai kaupunkioikeudet vuoden 1960 alusta<ref>[https://www.riihimaki.fi/kirjasto/riihimaki-aineistoa/rmkkaunokirjallisuus/riihimaen-kuusitoista-vuosikymmenta/1960-luku/ Riihimäen kaupunki - Riihimäen kuusitoista vuosikymmentä - 1960], ''riihimaki.fi'', viitattu 9.5.2020.</ref> ja 1960-luvulta lähtien yhä useampi riihimäkeläinen matkusti töihin paikkakunnan ulkopuolelle.<ref name=":2" /> Lähiöitä rakennettiin Otsolaan ja Sipusaareen ja muun muassa Räätykänmäkeen rakennettiin omakotitaloalueita. 1970-luvulla alettiin rakentaa Mattilaan teollisuuskylää ja [[Peltosaari|Peltosaaren]] uutta asuinlähiötä.<ref>[https://www.riihimaki.fi/kirjasto/riihimaki-aineistoa/rmkkaunokirjallisuus/riihimaen-kuusitoista-vuosikymmenta/1970-luku/ Riihimäen kaupunki - Riihimäen kuusitoista vuosikymmentä - 1970], ''riihimaki.fi'', viitattu 9.5.2020.</ref> Lisäksi rakennettiin kerrostaloja Ilomäkeen sekä Suojalan omakoti- ja rivitaloalue. Pääradan sähköistäminen ulottui Riihimäelle asti 1972. Teollisuustyöväenmäärä laski 1980-luvulle tultaessa kolmanneksellla ja rautatieläistenkin suhteellinen osuus laski. Enemmistö työskenteli palvelualoilla. Riihimäen lasi lopetti toimintansa 1990. Maanteitse liikenneyhteydet Riihimäeltä Helsinkiin ja Tampereelle paranivat, kun 1990-luvulla valmistui [[moottoritie]], nykyinen [[valtatie 3]].<ref>[https://www.riihimaki.fi/kirjasto/riihimaki-aineistoa/rmkkaunokirjallisuus/riihimaen-kuusitoista-vuosikymmenta/1990-luku/ 1990 - Riihimäen kaupunki], ''riihimaki.fi'', viitattu 26.7.2020.</ref>
Riihimäen rautatieaseman liikenne ja asema rautatieristeyksenä heikkeni jonkin verran [[Lahden oikorata|Lahden oikoradan]] valmistuttua 2006.<ref>[https://www.riihimaki.fi/kirjasto/riihimaki-aineistoa/rmkkaunokirjallisuus/riihimaen-kuusitoista-vuosikymmenta/2000-luku/ Riihimäen kaupunki - Riihimäen kuusitoista vuosikymmentä - 2000], ''riihimaki.fi'', viitattu 9.5.2020.</ref> Vuonna 2008 valmistui Riihimäelle, rautatieaseman tuntumaan Liikekeskus Atomi, jossa toimii muun muassa [[Prisma (kauppaketju)|Prisma]]. Rautatieaseman yhteyteen valmistui 2009 myös [[matkakeskus]].
==Väestönkehitys==
| |||