Wikipedia

Ero sivun ”Madrasa” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Rivi 5:
==Historia==
[[Tiedosto:Seljuk Empire locator map.svg|thumb|300px|Kartta seldžukkien hallitsemasta alueesta vuonna 1092. Karttaan on merkitty tähdellä pääkaupunki Ishfahan sekä Dandanaqanin (1040) ja Manzikertin (1071) taistelupaikat.]]
Madrasat ovat seldžukkien luoma uskonnollinen koulutusjärjestelmä. Seldžukit olivat sunni-islamia edustanut turkkilaiskansa, joka 1000-luvulla perusti Lähi-itään suurvallan, kehitti sulttaanijärjestelmän ja eteni valloitusretkillä myös Intiaan.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Amira K. Bennison|Nimeke=The Great Caliphs|Vuosi=2011|Sivu=41|Julkaisija=Tauris}}</ref> He toivat mukanaan Keski-Aasiasta koulutustavan, joka perustui moskeijan yhteyteen perustettuihin koraanikouluihinvirkamieskouluihin.<ref>Bennison, 2011, 44</ref> Jättivaltakunnan myötä uudistus levisi koko Lähi-itään ja Pohjois-Afrikkaan.
 
SeldžukkienIslamilainen koraanikoulu poikkesi Euroopassa yleistyneistä alkeiskouluista, joissa opittiin lukemaan ja kirjoittamaan. Koraanikoulut keskittyivät Koraanin ulkoa opetteluun ilman lukutaitoa.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Huff, T.E.|Nimeke=Early modern science. Islam, China, and the West. 3rd ed.|Vuosi=2017|Sivu=141|Julkaisija=Cambridge University Press}}</ref> Koraanin resitaatio ilman ymmärrystä sisällöstä nähtiin itsessään arvokkaana uskonnon harjoittamisen muotona. Koraanikoulut ovatkin syynäyksi syy muslimimaissa vallinneeseen lukutaidottomuuteen, joka on jatkunut nykypäiviin asti.<ref>Huff, 2017, 142</ref>
 
Koraanikoulut olivat ''madrasojen'' edeltäjiä, mutta lukutaito piti ylempää koulutusta varten hankkia muualta. Madrasat olivat islamilaisia opinahjoja, joissa keskityttiin pääasiassa islamilaisen šarialain ja sitä tukevien oppiaineitten opiskeluun. Myös niissä ulkoluku oli pääasiallinen menetelmä.<ref>Huff, 2017, 141</ref> Varhaisimmat madrasojen edeltäjät ilmestyivät 900-luvun loppupuolella, mutta kypsässä muodossaan madrasa syntyi 1000-luvulla Bagdadissa.<ref>Huff, 2017, 143</ref> [[Seldžukit|Seldžukkivisiiri]] [[Nizam al-Mulk]] (1018-1092) vaikutti madrasojen leviämiseen ja rakennutti niitä seldžukkien hallitsemiin kaupunkeihin. Hänen tarkoituksenaan oli näin vahvistaa [[sunnalaisuus|sunn-islamin]] asemaa [[šiialaisuus|šiialaisuutta]] vastaan. 1200-luvun lopulla madrasoja löytyi jo [[Anatolia]]sta, [[Syyria]]sta ja [[Egypti]]stä. 1100-1400 -luvuilla oli jo satoja madrasoja, ja niitä oli etenkin sellaisissa suurissa islamilaisissa keskuksissa kuin Bagdad, Damaskos, Kairo, Mekka ja Delhi.
 
== Organisaatio ==
Madrasan rakenteeseen kuuluivat rahastot, joista maksettiin rakennusten ylläpito, hallinnon ja opettajien palkat sekä opiskelijoiden stipendit. Opetus ja toimeentulo olivat opiskelijoille maksuttomia. Madrasat eivät kuitenkaan olleet yhteisöjä, kuten Euroopassa syntyneet yliopistot, vaan ennen muuta rakennuksia, joissa opetusta tarjottiin. Opetus madrasoissa tähtäsi uskollisen virkamieskunnan luomiseen, joka olisi vapaa kaikesta harahaoppisuudesta. Ne olivat "uusi vallan instrumentti", jonka avulla seldzukkivaltakuntaan koulutettiin esimerkiksi ''qadi''-tuomareita lukemaan šarialakia uskonnollisissa tuomioistuimissa.<ref name=":2">{{Kirjaviite|Tekijä=Fromhertz, Allen James|Nimeke=Ibn Khaldun, Life and Times|Vuosi=2010|Sivu=46–47|Julkaisija=Edinburg University Press}}</ref>
 
Eurooppalaista taustaa edustavat vieraat tieteet, kuten luonnontieteet tai filosofia joutuivat alun jälkeen epäsuosioon, koska niitä pidettiin tuhoisina hartaudelle.<ref name=":0">Huff, 2017, 144</ref> Madrasoihin ei syntynyt samanlaista muodollista opetussuunnitelmaa kuin eurooppalaisiin kouluihin, joissa trivium ja quadrivium eli seitsemän vapaata taidetta muodostivat opintojen perustan. Sen sijaan opiskelijat valitsivat vapaasti opettajan, jonka opetusta halusivat seurata. Opintosuorituksina opettaja antoi häntä riittävästi kuunnelleelle oppilaalle diplomin (''ijza),'' joka oikeutti tämän itse opettamaan teostasitä kirjaa, jonka hän oli opettajan lohdolla oppinut ulkoa. Painopiste oli ulkoa oppimisessa, ei tutkielmien teossa tai väittelyssä kuten eurooppalaisissa yliopistoissa.<ref name=":0" /> Kun opiskelija oli kerännyt riittävästi suorituksia, hän oli valmis liittymään ''ulaman'' eli pappisluokan jäseneksi ja toimimaan ''muftina, qadi''-tuomarina tai muissa tehtävissä.
 
Madrasoja pidetään joskus eurooppalaisen [[yliopisto]]laitoksen edeltäjinä.<ref name="ISE">{{Kirjaviite|Tekijä=Josef W. Meri|Nimeke=Medieval Islamic civilization : an encyclopedia|Vuosi=2006|Luku=|Sivu=457|Selite=ISBN 0-415-96690-6|Julkaisupaikka=|Julkaisija=Routledge|Tunniste=|Kieli={{en}}}}</ref> Edellä kuvatut erot osoittavat kuitenkin niiden syvän erilaisuuden.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Madrasa”