Versio 3. heinäkuuta 2020 kello 08.56 muokkaa Kospo75 (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 46 143 muokkausta →‎Teokset: lsi epoodeista, ulk linkkien selitykset ← Vanhempi muutos		Versio 3. heinäkuuta 2020 kello 15.58 muokkaa kumoa Kospo75 (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 46 143 muokkausta täyd lähteen muk Uudempi muutos →
Rivi 26: Horatius syntyi Etelä-Italiassa, Venusiassa, vapautetun orjan perheeseen. Perheellä oli varallisuutta hankkia pieni maatila ja he halusivat antaa pojalleen parhaat mahdollisuudet omaa elämäänsä varten. Vanhemmat lähettivätkin poikansa opiskelemaan Roomaan, mutta eivät halunneet tätä kouluvuosien ajaksi vieraiden vieraiden kasvatettavaksi, joten he antoivat maatilansa vuokralle voidakseen asua poikansa luona. Horatius muisteli myöhemmin nuoruuttaan ja vanhempiaan suurella lämmöllä. <ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 6, s. 75.</ref> Horatiuksen nuoruudessa Rooman valtakuntaa piinasivat poliitikkojen valtakamppailut, salamurhat ja sisällissodat. Horatiuskin osallistui sisällissotaan, mutta häviäjän eli [[Brutus\|Brutuksen]] puolella. Hänen oli onnistunut nousta päällikön asemaan ja ~~tarkoitus~~hänen oli tarkoitus osallistua [[Filippoin taistelu]]un. Taistelun alkaessa hän kuitenkin heitti kilpensä ja aseensa maahan ja juoksi pakoon. <ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 6, s. 76.</ref> [[Tiedosto:Fedor Bronnikov 014.jpg\|pienoiskuva\|vasen\|upright=1.1\|Horatius lukee runojaan [[Maecenas\|Maecenakselle]]. Fjodor Bronnikov, 1863.]] Sisällissodan voittaja, keisari [[Augustus]] antoi Horatiukselle armahduksen ja tarjosi hänelle yksityissihteerinsä hyväpalkkaista virkaa. Runoilija kuitenkin kieltäytyi ottamasta työtä vastaan, sillä halusi elää vapaana runoilijana. Augustus piti runoilijaa ystävänään, sillä hän arvosti Horatiuksen hyväntahtoisuutta ja nopeaa älyä. <ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 6, s. 79.</ref> Taiteiden suosija ja Augustuksen ystävä Maecenas lahjoitti Horatiukselle maatilan läheltä [[Tivoli]]a. Horatius oli tyytyväinen, sillä nyt hän saattoi elää tuntemattomuudessa maaseudulla tavallisten ihmisten parissa ilman toimeentulohuolia~~. Politiikka ei häntä kiinnostanut~~. Maecenaan kautta hän ystävystyi [[Vergilius\|Vergiliuksen]] ja [[Varius\|Variuksen]] kanssa. Heidän kanssaan Roomasta [[Brundisium\|Brundisiumiin]] tehtyä matkaa hän myöhemmin kuvaili purevan satiirisesti kirjeissään. <ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 6, s. 77, 82.</ref> Kun elämä oli rauhoittunut, ~~kehittyi~~ Horatiuksesta kehittyi onnellinen ja tyytyväinen. Ruumiinrakenteeltaan hän oli lyhyt ja pyöreä ja kuvaili itseään "hyvinruokituksi porsaaksi [[Epikuros\|Epikuroksen]] laumassa." Runoissaan hän käsitteli elämän pieniä iloja kuten viiniä, ystävyyttä ja rakkautta. Ihmisten heikkouksista hän teki satiireissaan ~~hyväntahtoista~~raakaakin pilaa. Osassa runoistaan hän ylistää Augustusta. Monien mielestä Augustus vei roomalaisilta vapauden, mutta Horatiuksen mielestä hän on suuri hyväntekijä lopettaessaan maata repineet sisällissodat. <ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 6, s. 77, 79.</ref> Testamentissaan Maecenas pyysi että Augustus pitäisi huolta Horatiuksen asioista. Kovinkaan kauan ei keisarin tarvinnut sitä tehdä, sillä runoilija kuoli vain muutaman viikon mesenaattinsa jälkeen. Horatius haudattiin Roomaan [[Esquilinus]] kukkulalle. <ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 6, s. 84.</ref> == Teokset == Useat Horatiuksen käyttämät runomitat ovat kreikkalaisten kehittämiä, ja niiden täydellinen ymmärtäminen vaatii antiikin Kreikan kirjallisuuden tuntemusta. Horatiuksen [[Oodi\|oodit]] taas olivat ainutlaatuisia ja ilmestyessään uusi muoto Rooman kirjallisuudessa. Ne poikkesivat suuresti esimerkiksi [[Catullus\|Catulluksen]] lyyrisestä tuotannosta. ~~Lähimpänä~~Lähimpinä ~~esikuvana~~esikuvina Horatiukselle ~~oli~~olivat ~~kreikkalainen~~kreikkalaiset runoilijat [[Alkaios]]<ref name=castren/> ja [[Arkhilokhos]]. Oodeissa Horatius käsitteli sekä ~~poliittisia~~henkilökohtaisia kokemuksiaan että ~~kansakuntaa~~esikuvilta ~~koskevia~~lainattuja aiheita, esimerkiksi maalaiselämän ylistystä. Monet hänen oodeistaan ovat hyökkäyksiä hänen aikalaisiaan vastaan tai pilkkarunoja heistä. <ref name=oe /> Oodeissa tulevat esille liiallisuuksien välttäminen eli kultainen keskitie, ajan nopea kuluminen, oikeaan hetkeen tarttuminen, rakkaus, viini, isänmaallisuus ja terve itsetietoisuus. <ref name=castren/> Horatiuksen [[Jambi\|jambimittaisista]] oodeista kootulle teokselle on myöhemmin annettu nimi ''Epodes''. Epodeissaan Horatius kehitteli oodien runomittaa Arkhilokhoksen mallin mukaisiksi säepareiksi. Hän ilmaisi niissä oman aikansa roomalaisten huolia ja toiveita, poliittisia aiheita sekä rakkauden tunteita. <ref name=castren>{{Kirjaviite \| Tekijä = Castrén, Paavo \| Nimeke = Uusi antiikin historia \| Vuosi = 2011 \| Sivu = 386–387 \| Julkaisupaikka =Helsinki \| Julkaisija = Otava \| Tunniste =ISBN 978-951-1-21594-3 }}</ref> ~~Horatius antoi viidennen ooditeoksensa nimeksi ''Epodes''. Epoodeissaan Horatius kehitteli oodien runomittaa Arkhilokhoksen mallin mukaisiksi säepareiksi.~~ Kahdeksassatoista [[Satiiri\|satiirissaan]] (''Sermones'', 'Pakinoita') Horatius nojautui [[Lucilius\|Luciliuksen]] kehittelemään tyyliin. Myös [[Pindaros]] on niiden innoittaja, ja toisin päin ajateltuna Horatius on ehkä huomattavin Pindaroksen runouden ymmärtäjä. <ref name=oe /> Myös Horatiuksen kirjeenvaihtoa on julkaistu. Epistulat on tavallisesti lähetetty hänen huomattaville tuttavilleen, kuten [[Maecenas\|Maecenaalle]]. Ne eivät kuitenkaan ole arkisia kirjeitä vaan runomuotoisia [[Essee\|esseitä]], joiden aiheina ovat elämänfilosofia ja kirjallisuuskritiikki. Epistulat ovat tyyliltään viehättäviä, sillä niissä on yllättäviä kielikuvia ja rinnastuksia, joita on maustettu anekdooteilla ja tarinoilla.<ref name=oe /> Rivi 50: * ''[[Satiirit (Horatius)\|Satiirit I]]'' (''Sermonum liber primus'' tai ''Satirae I'') (35 eaa.) [http://www.thelatinlibrary.com/horace/serm1.shtml Teos Latin Libraryssä]. * ''[[~~Epoodit~~Epodit]]'' (''Epodes'') (30 eaa.) [http://www.thelatinlibrary.com/horace/ep.shtml Teos Latin Libraryssä]. * ''[[Satiirit (Horatius)\|Satiirit II]]'' (''Sermonum liber secundus'' tai ''Satirae II'') (30 eaa.) [http://www.thelatinlibrary.com/horace/serm2.shtml Teos Latin Libraryssä]. * ''[[Oodit]]'' (''Carminum liber'')

Ero sivun ”Horatius” versioiden välillä