|
[[Kuva:Gudea of Lagash Girsu.jpg|thumb|150px|Lagašin pappiskuningas Gudea.]]
'''Lagaš''' oli merkittävä [[sumer]]ilainen kaupunki [[Mesopotamia]]ssa. Kaupunki sijaitsee eteläisessä [[Irak]]issa Tigris- ja Eufrat-jokien puolivälissä. Kaupunki perustettiin [[Ubaid-kulttuuri]]n aikana 5200–3500 eaa. välillä, ja siellä asuttiin vielä [[Parthia]]n valtakaudella (247 eaa-224 jaa.)<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/327758/Lagash | Nimeke =Lagash | Julkaisija =Encyclopedia Britannica | Viitattu =2.2.2013 | Kieli = }}</ref> Sumeriin pystytettiin suuria valtakuntia, jotka tosin jäivät lyhytikäisiksi. Lagaš taisteli alituiseen naapurinsa [[Umma (kaupunki)|Umman]] kanssa Gu-Edinasta, viljelymaasta. Lagaš itsenäistyi ensimmäisenä suurena keskuksena gutilaisten vallan alta joskus vuonna 2100 eaa. Gudean johdolla.{{lähde}} Erään arvion mukaan Lagaš olisi ollut maailman suurin kaupunki noin vuosina 2075–2030 eaa.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Encyclopedia of the Peoples of Africa and the Middle East | Tekijä = | Vuosi =2009 | Sivu =664 | Julkaisija =Facts on File | Tunniste =ISBN 9781438126760 | www = http://books.google.fi/books?id=stl97FdyRswC&pg=PA664&lpg=PA664 | www-teksti =Google books | Viitattu =2.2.2013 | Kieli = }}</ref>
Lugalanda kutsui itseään ensiksi, kaupunkiruhtinaaksi. Nyt nN. 2410 vallan kaappasi [[Urukagina]] eli ''Uru-inim-gina'', joka julistautui kuninkaaksi, ei enää "kaupunkiruhtinaaksi"<ref name="Grimberg_1980_1_360">Carl Grimberg: Kansojen historia, 1. osa. WSOY 1980, s. 360-361.</ref>. Urukagina kaappasi luultavasti vallan papiston tuella. Urukagina alkoi toteuttaa uudistuksia vähentäen epäoikeudenmukaista rikkaiden ja hovin alamaisiin nähden harjoittamaa mielivaltaa ja riistoa<ref name="Bjöl_1982_2_176">Erling Bjöl: Otavan suuri maailmanhistoria osa 2, Jokilaaksojen valtakunnat. Otava 1982, s. 176-</ref>. Urukagina toimi vastoin aiempaa perinnettä muutenkin suosien köyhää kansaa rikkaiden sijasta. Urukagina suosi mm . paimenia, kalastajia ja käsityöläisiä. Mutta toisaalta savitaulujen valossa näyttää siltä että vanhat ylimystön harjoittamat kansaa riistävät menettelytavat palasivat varsin pian takaisin<ref name="Bjöl_1982_2_176"/>. Urukaginan voitti nouseva Umman kuningas Lugalzaggesi, jonka jälkeen [[Akkad ]] valtasi koko Sumerin. ▼==Lagašin ensimmäisen dynastian historia==
Lagašin dynastian perustaja Ur-Nina eli [[Ur-Nanše]] kävi kauppaa [[Dilmun]]in eli luultavasti muinaisen [[Bahrain]]in kanssa noin vuosina 2400–2350 eaa. Hänen pojanpoikansa [[Eannatum]] löi [[Uruk]]issa hallinneen "Sumerin ja Akkadin kuninkaan" Enšakušannan, joka oli aiemmin vallannut koko Sumerin. Hän valtasi myös [[Ur]]in, [[Nippur]]in, [[Akšak]]in ja [[Larsa]]n. Eannatum kukisti [[Kiš]]in, joka itsenäistyi Eannatumin kuoleman jälkeen. Lagaš voitti Umman Enkallatumin (Enakallen) ja [[Elam]]in. Vanhasta vihollisesta Ummasta tuli Lagašin vasalli. Eannatum valtasi Azin kaupungin Elamilta Persianlahdella sekä ulotti valtansa [[Mari (kaupunki)|Mariin]]. Monet valloitetuista alueista kapinoivat. Eannatumin pojan Enannatumin aikana Umma itsenäistyi ja sen kuninkaat Ur-Lumma ja Illi hyökkäsivät turhaan Lagašia vastaan.
[[Entemena]] oli voimakas hallitsija, joka löi Umman Illin. Entemena palautti Lagašin valtaan ja liittoutui Urukin kanssa, jonka johtaja Lugal-kiniše-dudu näyttää olleen Sumerin voimahahmo. Entemanan jälkeiset Lagašin kuninkaat olivat heikkoja. Lugalandan aikana maallinen kaupungin johdossa olleen pappisruhtinaan ylimystö riisti kansaa. kuningas suosi sukulaisiaan ja muuta maallista ylimystöä. Byrokraattinen keskitetty hallinto kanavoi verotuksen palatsille. Virkamiehet sortivat heikkoja<ref name="Bjöl_1982_2_175">Erling Bjöl (päätoim.), Matti Klinge (suom. päätoim.), Raija Aulikki-Mattila (suom.): Otavan suuri maailmanhistoria osa 2. Jokilaaksojen valtakunnat. Otava 1982, ISBN 951106987X, s. 175.</ref>.
▲Lugalanda kutsui itseään ensiksi, kaupunkiruhtinaaksi. Nyt n. 2410 vallan kaappasi [[Urukagina]] eli ''Uru-inim-gina'', joka julistautui kuninkaaksi, ei enää "kaupunkiruhtinaaksi"<ref name="Grimberg_1980_1_360">Carl Grimberg: Kansojen historia, 1. osa. WSOY 1980, s. 360-361.</ref>. Urukagina kaappasi luultavasti vallan papiston tuella. Urukagina alkoi toteuttaa uudistuksia vähentäen epäoikeudenmukaista rikkaiden ja hovin alamaisiin nähden harjoittamaa mielivaltaa ja riistoa<ref name="Bjöl_1982_2_176">Erling Bjöl: Otavan suuri maailmanhistoria osa 2, Jokilaaksojen valtakunnat. Otava 1982, s. 176-</ref>. Urukagina toimi vastoin aiempaa perinnettä muutenkin suosien köyhää kansaa rikkaiden sijasta. Urukagina suosi mm paimenia, kalastajia ja käsityöläisiä. Mutta toisaalta savitaulujen valossa näyttää siltä että vanhat ylimystön harjoittamat kansaa riistävät menettelytavat palasivat varsin pian takaisin<ref name="Bjöl_1982_2_176"/>. Urukaginan voitti nouseva Umman kuningas Lugalzaggesi, jonka jälkeen Akkad valtasi koko Sumerin.
==Lagašin Gudea==
Kun Akkadin valta romahti, paikallinen Puzer-Mama otti vallan Lagašissa jo Šarkališarrin aikana. Gutilaiset tuhosivat Akkadin mahdin. Puzer-Maman poika, Lagašin kuningas Gudea loi pienen suurvallan Etelä-Mesopotamiaan [[gutilaiset|gutilaisten]] vallan herpaantuessa (ehkä juuri Gudean takia). Ur, Nippur, Adab, Uruk ja Bad-Tibira lienevät olleen Gudean vallan alla päätellen niissä rakennettujen temppelien perustamiskirjoituksista. Gudea rakensi temppeleitä ja kastelukanavia tyypillisen mesopotamialaisen suurmiehen tapaan. Hän kävi kauppaa laajalla alueella. Gudea kutsui itseään nimellä "ensi", pappiskuningas, ei "lugal", suurkuningas. Gudeaa seurasi kaksi Ur-Ningirsu-nimistä hallitsijaa, joista viimeisen kukisti Ur-Nammu, joka perusti laajan Uus-Sumerin eli [[Urin kolmas dynastia|Urin kolmannen dynastian]].
==Lagašin ensimmäinen dynastia ==
<!--
:''(see also: [[History of Sumer]])''
-->
* Enhengal (n. 2550 BC)
* Lugal-Sha-Gen-Sur (Lugal-Suggur), ''patesi''n ylipappi (n. 2510)
* [[Ur-Nina]] (Ur-nanshe), kuningas (n. 2480)
* Akurgal (n. 2450)
* [[Eannatum]], kuningas (n. 2445) perusti ensimmäisen Lagašin suurvallan
* Inannatum I, ylipappi (n. 2440) hyökkäsi Ummaan
* [[Entemena]], kuningas (n. 2400)
* Inannatum II. (n. 2390)
* Enitarzi (n. 2385)
* Lugalanda (2384–2378)
* [[Urukagina]], kuningas (2378–2371), esiintyi uudistajana ja köyhän kansanosan puolustajana.
== Lagašin toinen dynastia==
* Ki-Ku-Id (n 2260)
* Engilsa (n 2250)
* Ur-A (n 2230)
* Lugalushumgal (n 2200)
* Puzur-Mama
* Ur-Utu
* Ur-Mama
* Lu-Baba
* Lugula
* Kaku
* [[Urbaba]] (2164-2144).
* [[Gudea]] (2144-2124)
* Urningirsu (2124-2119)
* Pirigme (2119-2117)
* Ur-GAR (2117-2113)
* Nammahani (2113-2110)
==Gudean Lagaš==
Gudean aikana Lagašista tuli laaja mahtivaltio. Maassa oli barbaarisia gutilaisia, ja Gudea karkotti gutilaiset pois. Gudean aikoihin Lagašin pääkaupunki oli [[Girsu]] eli Telloh. Kuningaskunta ulottui 1600 km²:n alueelle; siellä oli 17 suurempaa kaupunkia, 8 provinssin pääkaupunkia ja lukuisia kyliä, joista 40 tunnetaan nimeltä. Väestöä oli savitaulujen mukaan 216 000, kun Lagašissa ennen Akkadin aikaa oli vain 36 000 asukasta.
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
{{Tynkä/Historia}}
[[Luokka:Arkeologiset kohteet Irakissa]]
[[Luokka:Sumerin kaupungit]]
| 