Wikipedia

Ero sivun ”Ubaid-kulttuuri” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Botti korvasi mallineen "Prettytable" mallineella "Wikitable".
Velma (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
66 024 muokkausta
fix
Rivi 4:
Sivilisaatiokehitys lähti voimakkaaseen nousuun keskiubaidkaudella noin 4500 eaa., jolloin alettiin rakentaa yhä suurempia temppeleitä. Samaan aikaan oli suurten keskuskylien ympärillä pienempiä kyliä. Pohjois-Mesopotamiaan näyttää syntyneen 4500-4000 eaa. kaupunkeja, kuten [[Tell Hamoukar]]. Myöhäisellä Ubaid-kaudella [[Mesopotamia]]n vaikutus laajeni kauas ehkä kaupan, ehkä valloitusretkien vaikutuksesta. Ubaidin keramiikka vaihtui loppukaudella vuosisatojen aikana asteittain [[Uruk-kausi|Urukin keramiikaksi]].
 
Noin 5500-4000 eaa. vallitsi Etelä-Mesopotamiassa '''Ubaid'''-vaihe eli '''Obeid'''-vaihe, jolloin syntyivät ensimmäiset suurten temppelien ympäröimät kylät. Kauden ajoitukset vaihtelevat, ilmoitetaan esim. 5900-4300 eaa. tai 5300-4100 eaa. riippuen siitä, mitä [[radiohiiliajoitus|radiohiiliajoituksen]] kalibraatiota käytetään ja mitkä alakaudet otetaan ubaid-kauteen mukaan. ▼
== Yleistä ==
 
Ubaidin asutus saattoi syntyä noin 5800 eaa. jolloin alkoi kostea kausi<ref>Fagan 2008, s. 210.</ref> kun 400 vuotta kestänyt kuiva kausi päättyi. Ilmasto kostui Lähi-idässä noin 7000 kalenterivuotta eaa., mutta kuivui noin 6500-6000 eaa.<ref name="Parker_et_al_2006">[https://web.archive.org/web/20080910214744/http://www.gulfnexus.org/articles/geo/2006a Parker et al.pdf A record of Holocene climate change from lake geochemical analyses in southeastern Arabia ] Adrian G. Parker Andrew S. Goudie et al, Quaternary Research 66 (2006) 465 –476</ref>. Noin 5800 eaa. syntyneet kylät olivat savitiilestä ja ruo'osta tehtyjä korkeintaan hieman yli hehtaarin kokoisia pikkukyliä<ref>Fagan 2008, s. 216.</ref>. Kausi on saanut nimensä 20-luvulla esiin kaivetusta [[Tall al Ubaid]]in eli Tell el Obeidin rauniokummusta. Myös varhainen [[Uruk-vaihe]] kuuluu Ubaid-vaiheeseen.
▲Noin 5500-4000 eaa. vallitsi Etelä-Mesopotamiassa '''Ubaid'''-vaihe eli '''Obeid'''-vaihe, jolloin syntyivät ensimmäiset suurten temppelien ympäröimät kylät. Kauden ajoitukset vaihtelevat, ilmoitetaan esim. 5900-4300 eaa. tai 5300-4100 eaa. riippuen siitä, mitä [[radiohiiliajoitus|radiohiiliajoituksen]] kalibraatiota käytetään ja mitkä alakaudet otetaan ubaid-kauteen mukaan.
 
Elettiin [[kalkoliittinen kausi|kivi-kuparikautta]]. Uqairista on löydetty valettuja metalliesineitä ajalta noin 5000 eaa. Ubaidin kulttuurin ydinalueella Mesopotamian tulvatasangolla oli pulaa piikivestä. Kovaksi poltetusta savesta tehtiin sirppejä, jopa nauloja<ref name="salonen_1945_33">Salonen 1945, s. 33, 34.</ref>. Ubaid-kulttuuri syntyi luultavasti Pohjois-Mesopotamian [[Samarran kulttuuri]]n savitiilitalojen ja keinokastelukylien levittyä Etelä-Mesopotamian tulvatasangolle, jossa ei kyetty viljelemään sateen avulla. Ei tiedetä, ketä ubaidilaiset olivat. Sumerin kielessä on ainakin kaksi vanhempaa substraattia, jotka viittaavat Sumeria vanhempiin kansoihin. Ubaidilaiset ovat myös saattaneet ainakin osittain olla seemiläisiä. Leimasinetit olivat kaudella hyvin tavallisia.<ref name="COOPER">Marc Cooper [http://history.missouristate.edu/mcooper/AncientCiv/Presentations/Prehistory%20in%20the%20Near%20East.ppt Prehistory of near east] missouri State University {{en}}</ref>▼
Ilmasto kostui Lähi-idässä noin 7000 kalenterivuotta eaa., mutta kuivui noin
6500-6000 eaa.
<ref name="Parker_et_al_2006">[https://web.archive.org/web/20080910214744/http://www.gulfnexus.org/articles/geo/2006a Parker et al.pdf A record of Holocene climate change from lake geochemical analyses in southeastern Arabia ] Adrian G. Parker Andrew S. Goudie et al, Quaternary Research 66 (2006) 465 –476</ref>.
 
Noin 5200 eaa., 600 vuotta ensimmäisten kylien perustamisen jälkeen ubaid-kylän koko saattoi olla jopa 10 ha ja niissä eli jopa 2500-4000 asukasta<ref>Fagan 2008, s 217</ref>. Kaivettiin jopa 5&nbsp;km:n päähän joesta ulottuneita kastelukanavia<ref name="fagan219">Fagan 2008, s 219</ref>. Ubaidin kaudelle oli tyypillistä koko Mesopotamiassa asutuskeskusten ja temppeleiden koon kasvu. Noin 4800 eaa. oli jo huomattavan suuria keskuksia<ref name="fagan219"/>. [[Eridu]] kasvoi Ubaid-kaudella selvästi muita keskuksia suuremmaksi n. 4500 eaa. mennessä. [[Eridu]]sta on löydetty kaivauksissa eri aikakausilta samassa kohtaa olevia temppelin raunioita, aina yhä suurempi temppeli vanhemman päällä.▼
Ubaidin asutus saattoi syntyä noin 5800 eaa. jolloin alkoi kostea kausi<ref>Fagan 2008, s 210</ref> kun 400 vuotta kestänyt kuiva kausi päättyi. Noin 5800 eaa. syntyneet kylät olivat savitiilestä ja ruo'osta tehtyjä korkeintaan hieman yli hehtaarin kokoisia pikkukyliä<ref>Fagan 2008, s 216</ref>.
 
Ubaid-kaudella asuttiin mm. savitiilitaloissa, kaislataloissa. Ubaidin talot olivat tyypillisesti varustetut T:n muotoisella keskushuoneella, joka periytyi Samarra-kaudelta.<ref name="BLOGI">Michele: [http://www.historicity.org/?cat=54 The Ubaid period] Historicity blogi</ref> Ubaid-kaudella lienee tunnettu ''[[tournette]]'' (''turnette''), hidas [[savenvalaja]]n pyörä<ref name="UNM">[http://www.unm.edu/~gbawden/328-econ/328-econ.htm Development of Southern Mesopotamian Economic Structure] The University of New Mexico</ref>, ja pyöräkin ilmestyi. Nopea savenvalajan pyörä [[dreija]] saatettiin tuntea jo 4500 eaa. Ubaidin ajan kaukokauppa oli laajaa. Ubaidin kauden keramiikkaa on löydetty Itä-Arabiasta. Kauppaverkosto oli kehittynyt aiemmilla kausilla<ref name="UNM"/>. Kultaa ja [[lapis lazuli]]a tuotiin ulkomailta.▼
Kausi on saanut nimensä 20-luvulla esiin kaivetusta [[Tall al Ubaid]]in eli Tell el Obeidin rauniokummusta. Myös varhainen [[Uruk-vaihe]] kuuluu Ubaid-vaiheeseen.
 
Elettiin [[kalkoliittinen kausi|kivi-kuparikautta]]. Uqairista on löydetty valettuja metalliesineitä ajalta noin 5000 eaa. Ubaidin kulttuurin ydinalueella Mesopotamian tulvatasangolla oli pulaa piikivestä. Kovaksi poltetusta savesta tehtiin sirppejä, jopa nauloja<ref name="salonen_1945_33">Salonen 1945, s 33, 34</ref>.
 
▲Ubaid-kulttuuri syntyi luultavasti Pohjois-Mesopotamian [[Samarran kulttuuri]]n savitiilitalojen ja keinokastelukylien levittyä Etelä-Mesopotamian tulvatasangolle, jossa ei kyetty viljelemään sateen avulla. Ei tiedetä, ketä ubaidilaiset olivat. Sumerin kielessä on ainakin kaksi vanhempaa substraattia, jotka viittaavat Sumeria vanhempiin kansoihin. Ubaidilaiset ovat myös saattaneet ainakin osittain olla seemiläisiä. Leimasinetit olivat kaudella hyvin tavallisia.<ref name="COOPER">Marc Cooper [http://history.missouristate.edu/mcooper/AncientCiv/Presentations/Prehistory%20in%20the%20Near%20East.ppt Prehistory of near east] missouri State University {{en}}</ref>
 
Noin 5200 eaa., 600 vuotta ensimmäisten kylien perustamisen jälkeen ubaid-kylän koko saattoi olla jopa 10 ha ja niissä eli jopa 2500-4000 asukasta<ref>Fagan 2008, s 217</ref>. Kaivettiin jopa 5&nbsp;km:n päähän joesta ulottuneita kastelukanavia<ref name="fagan219">Fagan 2008, s 219</ref>.
 
▲Ubaidin kaudelle oli tyypillistä koko Mesopotamiassa asutuskeskusten ja temppeleiden koon kasvu. Noin 4800 eaa. oli jo huomattavan suuria keskuksia<ref name="fagan219"/>. [[Eridu]] kasvoi Ubaid-kaudella selvästi muita keskuksia suuremmaksi n. 4500 eaa. mennessä. [[Eridu]]sta on löydetty kaivauksissa eri aikakausilta samassa kohtaa olevia temppelin raunioita, aina yhä suurempi temppeli vanhemman päällä.
 
Ubaid-kaudella asuttiin mm. savitiilitaloissa, kaislataloissa. Ubaidin talot olivat tyypillisesti varustetut T:n muotoisella keskushuoneella, joka periytyi Samarra-kaudelta.<ref name="BLOGI">Michele: [http://www.historicity.org/?cat=54 The Ubaid period] Historicity blogi</ref>
 
▲Ubaid-kaudella lienee tunnettu ''[[tournette]]'' (''turnette''), hidas [[savenvalaja]]n pyörä<ref name="UNM">[http://www.unm.edu/~gbawden/328-econ/328-econ.htm Development of Southern Mesopotamian Economic Structure] The University of New Mexico</ref>, ja pyöräkin ilmestyi. Nopea savenvalajan pyörä [[dreija]] saatettiin tuntea jo 4500 eaa.
 
Ubaidin ajan kaukokauppa oli laajaa. Ubaidin kauden keramiikkaa on löydetty Itä-Arabiasta. Kauppaverkosto oli kehittynyt aiemmilla kausilla<ref name="UNM"/>. Kultaa ja [[lapis lazuli]]a tuotiin ulkomailta.
 
== Yhteiskunta ==
Ubaid-kaudella temppelistä tuli merkittävä mahti, ja ilmestyi suurten keskuskylien ympäröiviä pienempiä kyliä. Tämä näyttäisi liittyvän [[päällikkökunta|päällikkökuntien]] syntyyn, jossa oli päälliköitä ja alipäälliköitä. Suurkylän päällikkö johti pienempiä kyliä. Päällikkökuntien kehitys oli Ubaid-kaudella vielä hidasta.
 
Kylien johdossa oli ylimmäinen pappi tai maallinen päällikkö, jolla oli läheiset siteet pappeihin. Verotus ja työprikaatit syntyivät kauden edetessä. Päällikkyys lienee perustunut uskonnolliseen valtaan, ja temppeli lienee verottanut tavallista kansaa. Temppeli varastoi viljaa huonojen vuosien varrelle, ja kykeni jakelemaan elintärkeitä resursseja tarvittaessa. Ainakin osa ihmisistä saatiin temppelin puolelle monijumalaisen uskonnon avulla. Oli myös suuria kartanoita, joissa monta taloutta oli liittynyt yhteen voimakkaan perheen johtamana. Johtava suurperhe piti yllä yhteistä viljavarastoa ja keräsi alaisiltaan veroja muun muassa viljana kartanon päällikölle.<ref name="UNM"/> Tällä kaudella lienee ollut kartanoita, monen talouden yhteenliittymiä, jota johti yksi voimakas perhe. Veroa alettiin kerätä muun muassa viljana kartanon päälliköille ja temppeleille.
 
Tällä kaudella lienee ollut kartanoita, monen talouden yhteenliittymiä, jota johti yksi voimakas perhe. Veroa alettiin kerätä muun muassa viljana kartanon päälliköille ja temppeleille.
Hautalahjoista päätellen yhteiskunta olisi ollut melko tasa-arvoinen, mutta köyhät näyttävät syöneen useammin kotieläimiä kuin rikkaat. Al Ubaid -vaiheen alussa ei ollut Etelä-Mesopotamiassa merkkejä suurista omaisuuseroista tai sosiaalisesta kerrostuneisuudesta, toisin kuin edeltävällä Samarra-kaudella ja seuraavalla Uruk-kaudella.
Rivi 43 ⟶ 25:
==Alkuvaihe, tulvatasangon asuttaminen==
 
Ubaid-kauden historiaa ei tunneta hyvin, koska sillä ajalla tehdyt rakennelmat ovat monesti syvän muta- ja savikerrostuman alla. Ei osata sanoa tarkkaan mistä ja milloin Etelä-Mesopotamian varhaiset asukkavat ovat saapuneet. Monesti Mesopotamian ensiasuttajien lähtömaaksi veikataan Irania ja Turkkia, toiset arvailevat Pohjois-Iranin Samarra-kulttuurin aluetta, kolmannet Arabian aavikoiden laitamia ja neljännet Persianlahden rantoja.
 
Ei osata sanoa tarkkaan mistä ja milloin Etelä-Mesopotamian varhaiset asukkavat ovat saapuneet. Monesti Mesopotamian ensiasuttajien lähtömaaksi veikataan Irania ja Turkkia, toiset arvailevat Pohjois-Iranin Samarra-kulttuurin aluetta, kolmannet Arabian aavikoiden laitamia ja neljännet Persianlahden rantoja.
 
Pohjoisessa vallitsi noin 6000 eaa. [[Samarra-kulttuuri]], ja Ubaid-kulttuurin varhaisin vaihe alkoi joidenkin tietojen mukaan noin 5850 eaa., toisten arvioiden mukaan 5800-5500 eaa. Joidenkin merkkien mukaan eteläinen Mesopotamia on saatettu asuttaa jo ennen Ubaid-kauden alkua. [[Tell Ouill]]ista on löydetty vanhimman Ubaid-kerrostuman alta jäänteitä vanhemmista rakennuksista, luultavasti [[Samarran kulttuuri|samarralaisista]].
Rivi 53 ⟶ 33:
Noin 6000-5400 eaa. syntyi temppeli [[Eridu]]un. Tämä kertoo uskonnon suuresta merkityksestä. Temppelillä taloudellista valtaa, ja se toimi jakelukeskuksena. Eridua pidetään aikakautensa ensimmäisenä sumerilaisena kaupunkina, kun [[Persianlahti]] ulottui nykyiseen sisämaahan se oli rantakaupunki. Vanha kuningasluettelo mainitsee kuninkuuden tulleen alas taivaasta juuri Eridussa. Noin 5400/4750 eaa. perustetun Eridun temppeli oli vain 3½ x 4 m huone, joka on miltei identtinen myöhempien temppeleiden "kaikkien pyhimpien" kanssa. Alussa Ubaidin löydöissä ei näkynyt merkkejä keskusvallasta, ammattityöläisistä, suuresta temppelistä tai eliitistä<ref name="WSU">[http://www.wsu.edu/~tako/Week12.html Week 12: Rise of Mesopotamia] Washington State University</ref>
 
Mesopotamia näyttää olleen monikansaista aluetta jo Ubaid-kauden alussa, Noin 5300-4750 eaa. [[Sumeri]]n pohjoisosiin [[Sippar]]iin saapui lännestä seemiläisiä varhaisella keski-Ubaid-kaudella -Noin 5000 eaa. aluetta koetteli suuri tulva, ja oman historiansa mukaan sumerit saapuivat maahan varhaisella Keski-Ubaid-kaudella 4850-4500 eaa. Varhaisella Ubaid-kaudella suurimpien Sumerin asutuskeskusten Eridu, Usaila, Ur ja Tell al Ubaid koko oli yhden hehtaarin luokkaa ja näissä kylissä asui korkeintaan 1000 asukasta, Kylien kuvio ei viitannut suuriin kastelukanaviin, joiden varrella myöhemmät keskukset olivat<ref>Anderson et al 2007, s. 244</ref>.
 
Varhaisella Ubaid-kaudella suurimpien Sumerin asutuskeskusten: Eridu, Usaila, Ur, Tell al Ubaid koko oli 1ha luokkaa ja näissä kylissä asui korkeintaan 1000 asukasta, Kylien kuvio ei viitannut suuriin kastelukanaviin, joiden varrella myöhemmät keskukset olivat<ref>Anderson et al 2007, s. 244</ref>.
 
== Keskivaihe, temppelien synty==
[[Lähi-itä|Lähi-idän]] myöhemmän kulttuurin pohja syntyi keskisellä Ubaid-kaudella. jolloin 4500 eaa. oli syntynyt monia pikkukaupunkeja tai suuria kyliä, joissa oli julkisia rakennuksia sekä suuria kastelukanavajärjestelmiä. Keski-Ubaid-kauteen osuvat Ubaidin kulttuurin vaiheet II-III ja Hadzi Muhammad eli Hajji Muhammed-keramiikka, joka oli yleisintä Ubaid II-vaiheessa, mutta sitä oli myös III-vaiheessa. Ubaid II-kaudella eli Hajji Muhammed-kaudella alueelle levisi ehkä Pohjois-Sumerissa [[Choga Mami]]ssa (4700 - 4600 eaa.) kehittynyt tehokas keinokastelu.
 
Keski-Ubaid-kaudella oli syntynyt muutamia suurehkoja kasvavia ja monimutkaistuvia kyläkeskuksia, joissa oli 1000-3000, jopa 5000 asukasta, ja joihin liittyi pienempien kylien joukko. Nämä kylät olivat pienempien kylien keskuksena. Näihin aikoihin syntyvät myös suuret temppelit, joiden ympärillä oli eliitin ja käsityöläisten asuntoja. Kaudelta on löydetty uskonnollisia savipatsaita.<ref name="WSU"/> Kylien keskuksena oli temppeli, joka oli huomattavasti muita rakennuksia isompi ja joka myös viittaa jonkinlaiseen keskusvaltaan. Kylissä oli suurempien talojen alueita, ja kylät olivat rakennettu tiiviisti nelikulmaisista taloista. Kylät olivat kaikki vesireittien varrella ja niissä oli temppeli. Kylien ala oli 2-10 ha ja niissä asui korkeintaan muutamia tuhansia asukkaita. Keski-Ubaidin suurimpia asutuskeskuksia Sumerissa Sumerissa olivat Uquir, Ur ja Eridu<ref>anderson 2011, s. 245</ref>.▼
Keski-Ubaid-kauteen osuvat Ubaidin kulttuurin vaiheet II-III ja Hadzi Muhammad eli Hajji Muhammed-keramiikka, joka oli yleisintä Ubaid II-vaiheessa, mutta sitä oli myös III-vaiheessa.
 
Ubaid-kauden temppeleissä, jotka olivat kuin suuria ajan asuintaloja, oli [[seinämaalaus|seinämaalauksia]] ja temppeleiden yhteyteen rakennettu asutuskuvio. Tämä asutuskuvio, joka käsitti pikkukaupungin ja temppelin, ilmestyi joskus välillä 5000-4000 eaa. Samoihin aikoihin Pohjois-Irakin [[Tepe Gawra]]n sinettilöydöt viittaavat temppelin taloudellisen aseman kasvuun, ja asemaan työtoiminan keskuksena. Tepe Gawran temppelissä oli näihin aikoihin kolme alttaria. Eräiden tietojen mukaan myöhemmin yleinen 3-osainen talo alkoi yleistyä noin 5000-4300 kalenterivuotta sitten keskisellä tai myöhäisellä Ubaid-kaudella. Tässä talotypissä oli iso T:n muotoinen keskushuone jossa oli alttari. Sivulla oli muun muassa varastohuoneita ja olohuone. Joidenkin tutkijoiden mukaan tämä 3-osainen talotyyppi ilmensi uskonnollista, hallinnollista ja työhön liittyvää ulottuvuutta huonerakenteellaan ja kieli tapahtuneesta yhteiskunnan muuttumisesta<ref>[http://proteus.brown.edu/mesopotamianarchaeology/477 Emerging social complexities in Mesopotamia: the Chalcolithic in the Near East, The Archaeology of Mesopotamia] The Joukowsky Institute of Archaeology</ref>. Tyypillisessä Ubaid-pikkukaupungissa oli 750 asukasta.▼
Ubaid II-kaudella eli Hajji Muhammed-kaudella alueelle levisi ehkä Pohjois-Sumerissa [[Choga Mami]]ssa (4700 - 4600 eaa.) kehittynyt tehokas keinokastelu.
 
Ubaidin yksiväristä maalattua keramiikkaa on löydetty useimmista Sumerin suurimmista kaupungeista. Eridussa oli eliittiä, käsityöläisiä ja maanviljelijöitä. Eliitti asui lähimpänä temppeliä, maanviljelijät uloimpana. Eridu asutettiin n. 4750 eaa., ja se kasvoi suureksi 5000 asukkaan kyläksi noin vuoteen 4500 eaa. mennessä. Tässä kylässä, myöhemmin pikkukaupungissa oli myös suuri mutatiilinen temppeli, joka rakennettiin uudestaan aina 150-200 vuoden välein 13-17 kertaa vuoteen 2000 eaa. Ubaid-kauden loppupuolella Eridun temppeli oli 10x20 m:n levyisellä ja 1 m:n korkuisella mutatiilisellä korokkeella.<ref name="COOPER"/>▼
▲Keski-Ubaid-kaudella oli syntynyt muutamia suurehkoja kasvavia ja monimutkaistuvia kyläkeskuksia, joissa oli 1000-3000, jopa 5000 asukasta, ja joihin liittyi pienempien kylien joukko. Nämä kylät olivat pienempien kylien keskuksena. Näihin aikoihin syntyvät myös suuret temppelit, joiden ympärillä oli eliitin ja käsityöläisten asuntoja. Kaudelta on löydetty uskonnollisia savipatsaita.<ref name="WSU"/> Kylien keskuksena oli temppeli, joka oli huomattavasti muita rakennuksia isompi ja joka myös viittaa jonkinlaiseen keskusvaltaan. Kylissä oli suurempien talojen alueita, ja kylät olivat rakennettu tiiviisti nelikulmaisista taloista. Kylät olivat kaikki vesireittien varrella ja niissä oli temppeli. Kylien ala oli 2-10 ha ja niissä asui korkeintaan muutamia tuhansia asukkaita.
 
Keski-Ubaidin suurimpia asutuskeskuksia Sumerissa Sumerissa olivat Uquir, Ur ja Eridu<ref>anderson 2011, s. 245</ref>.
 
Ubaid-kauden temppeleissä, jotka olivat kuin suuria ajan asuintaloja, oli [[seinämaalaus|seinämaalauksia]] ja temppeleiden yhteyteen rakennettu asutuskuvio. Tämä asutuskuvio, joka käsitti pikkukaupungin ja temppelin, ilmestyi joskus välillä 5000-4000 eaa. Samoihin aikoihin Pohjois-Irakin [[Tepe Gawra]]n sinettilöydöt viittaavat temppelin taloudellisen aseman kasvuun, ja asemaan työtoiminan keskuksena. Tepe Gawran temppelissä oli näihin aikoihin kolme alttaria.
 
Ubaidin yksiväristä maalattua keramiikkaa on löydetty useimmista Sumerin suurimmista kaupungeista.
 
▲Eräiden tietojen mukaan myöhemmin yleinen 3-osainen talo alkoi yleistyä noin 5000-4300 kalenterivuotta sitten keskisellä tai myöhäisellä Ubaid-kaudella. Tässä talotypissä oli iso T:n muotoinen keskushuone jossa oli alttari. Sivulla oli muun muassa varastohuoneita ja olohuone. Joidenkin tutkijoiden mukaan tämä 3-osainen talotyyppi ilmensi uskonnollista, hallinnollista ja työhön liittyvää ulottuvuutta huonerakenteellaan ja kieli tapahtuneesta yhteiskunnan muuttumisesta<ref>[http://proteus.brown.edu/mesopotamianarchaeology/477 Emerging social complexities in Mesopotamia: the Chalcolithic in the Near East, The Archaeology of Mesopotamia] The Joukowsky Institute of Archaeology</ref>. Tyypillisessä Ubaid-pikkukaupungissa oli 750 asukasta.
 
▲Eridussa oli eliittiä, käsityöläisiä ja maanviljelijöitä. Eliitti asui lähimpänä temppeliä, maanviljelijät uloimpana. Eridu asutettiin n. 4750 eaa., ja se kasvoi suureksi 5000 asukkaan kyläksi noin vuoteen 4500 eaa. mennessä. Tässä kylässä, myöhemmin pikkukaupungissa oli myös suuri mutatiilinen temppeli, joka rakennettiin uudestaan aina 150-200 vuoden välein 13-17 kertaa vuoteen 2000 eaa. Ubaid-kauden loppupuolella Eridun temppeli oli 10x20 m:n levyisellä ja 1 m:n korkuisella mutatiilisellä korokkeella.<ref name="COOPER"/>
 
== Myöhäisvaihe, laajeneminen ==
Rivi 81 ⟶ 49:
Eridu oli Etelä-Mesopotamian keskuksista suurin.
 
Myöhäiselle Ubaid-vaiheelle oli ominaista selvästi ylhäältä johdetun, laajenemishaluisen yhteiskunnan synty. Ajan kuluessa Ubaid-kauden loppua kohti alkoi kaupunkien ympärille ilmestyä muureja, mikä kielii ajan sotaisuudesta. Kauppa ulottui laajalle alueelle. Keskuksissa oli julkisia rakennuksia ja monihuoneisia mutatiilitaloja. Keramiikka oli erittäin hyvin tehtyä. Asutuskeskusten alat olivat 1-10 ha. Kaikesta päätellen yhteiskunnallista epätasa-arvoa oli, ja myös päällikkyyttä. On oletettu, että alue olisi jakautunut sheikkikuntiin. Pohjoisen paimentolaiset, etelän maanviljelijät ja soitten kalastajat näkyivät nyt selvästi ensi kertaa omina ryhminään. Pohjoisessa Mesopotamiassa syntyi tai oli syntymässä suuria kaupunkimaisia keskuksia, muun muassa [[Tell Hamoukar]] [[Khaburin allas|Khaburin altaassa]]. Savenvalajan pyörä dreija saatettiin tuntea jo 4500 eaa. Ubaid 4-kaudella Tell Awaylista tehtyjen löytöjen mukaan. Ubaid 3-kaudelta on löydetty ensimmäiset todisteet mastosta ja purjeesta.
 
Ubaid 3-kaudelta on löydetty ensimmäiset todisteet mastosta ja purjeesta.
 
=== Kulttuurin leviäminen===
Rivi 110 ⟶ 76:
=== Ilmastonmuutos kauden lopussa ===
 
Ilmasto kuivui laajalti kauden lopussa noin 3800–3900 kalenterivuotta sitten. Tämän on ajateltu aiheuttaneen väestön siirtymistä tai keskittymistä jokilaaksoihin ja Uruk-kauden sivilisaatiokehityksen alun.<ref name="Parker_et_al_2006"/>
sitten. Tämän on ajateltu aiheuttaneen väestön siirtymistä tai keskittymistä jokilaaksoihin ja Uruk-kauden sivilisaatiokehityksen alun.
<ref name="Parker_et_al_2006"/>
 
== Ubaid-kauden tekniikka ==
Rivi 120 ⟶ 84:
*Jokiliikenne purjealuksin
*Keramiikan massatuotanto
*Hidas savenvalajan pöyrä, tournette<ref>Burenhult 1994, s. 35.</ref>
 
== Ubaid-kauden jako==
Rivi 176 ⟶ 140:
| 1 / I
| Eridu
| 19-15<ref>http://www.maat.it/livello2-comune/sinc-4500.htm</ref><ref>Cambridge encyclopedia of archaelogy{{lähde tarkemmin}}</ref>
| 5900-5600
| 5400-4800<ref name="ReferenceA"/>
Rivi 310 ⟶ 274:
| Ubaid 1
| 5200-4800 eaa.
| [[Eridu]] 19-15<ref>http://www.maat.it/livello2-comune/sinc-4500.htm</ref><ref>Cambridge encyclopedia of archaelogy{{lähde tarkemmin}}</ref>
| Temppeli hieman normaalia taloa suurempi. 8x6 m, alttarisyvennys.
|-
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Ubaid-kulttuuri”