Ero sivun ”Klooritrifluoridi” versioiden välillä

4 merkkiä lisätty ,  2 kuukautta sitten
p
"s. luku–luku"
p (Botti päivitti mallineen.)
p ("s. luku–luku")
| kaava = [[Kloori|Cl]][[Fluori|F]]<sub>3</sub>
| moolimassa = 92,45
| ulkomuoto = Väritön kaasu tai kellertävä tai vihertävä neste<ref name="chemistry">{{Kirjaviite | Tekijä =N.N. Greenwood & A. Earnshaw | Nimeke =Chemistry of the Elements | Vuosi =1997 | Sivu =828-830828–830 | Selite = 2nd Edition |Julkaisija =Butterworth Heinemann | Tunniste =ISBN 0-7506-3365-4 | Kieli ={{en}}}}</ref>
| sulamispiste = -76,3 °C<ref name="chemistry" />
| kiehumispiste = 11,8 °C<ref name="chemistry" />
 
==Ominaisuudet==
Huoneenlämpötilassa klooritrifluoridi on olomuodoltaan väritöntä kaasua. Yhdiste on helposti nesteytettävissä väriltään kellertäväksi tai vihertäväksi nesteeksi. Klooritrifluoridi on yksi reaktiivisimmistä tunnetuista yhdisteistä ja erittäin vahva [[hapetin]]. Reaktiivisuudeltaan ja hapetuskyvyltään se on fluorin luokkaa ja reagoi lähes kaikkien, myös jalojen, metallien, metallioksidien ja epämetallien kanssa jo huoneenlämpötilassa muodostaen fluorideja. Se reagoi jopa [[radon]]in kanssa ja kuumennettaessa [[ksenon]]in kanssa muodostuu [[ksenontetrafluoridi]]a. Yhdiste voi toimia sekä [[Lewis-happo]]na että -emäksenä ja sekä luovuttaa että vastaanottaa fluoridi-ionin. Aine syövyttää useita muoveja ja kumeja ja reagoi puun ja asbestin kanssa. Veden ja orgaanisten liuottimien kanssa klooritrifluoridi reagoi erittäin voimakkaasti jopa räjähtäen. Yhdisteelle resistenttejä materiaaleja ovat perfluoratut polymeerit, huoneenlämpötilassa [[teräs]] ja korkeammissa lämpötiloissa [[kupari]] ja erityisesti [[nikkeli]] ja [[Monel-metalli]]. Klooritrifluoridin joukossa on usein epäpuhtautena [[vetyfluoridi]]a, joten se syövyttää myös [[lasi]]a.<ref name="chemistry" /><ref name="kirk-othmer" /><ref name="kemikaalikortti" /><ref name ="ullmann">Jean Aigueperse, Paul Mollard, Didier Devilliers, Marous Chemla, Robert Faron & René Romano, Jean Pierre Cuer: ''Fluorine Compounds, Inorganic, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry'', John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 21.7.2014</ref><ref name ="concise">{{Kirjaviite | Tekijä =Thomas Scott, Mary Eagleson | Nimeke =Concise encyclopedia chemistry | Vuosi =1994 |Sivu =215 |Julkaisija =Walter de Gruyter | Tunniste =ISBN 978-3110114515 | www =http://books.google.fi/books?id=Owuv-c9L_IMC&pg=PA215&dq=Chlorine+trifluoride&hl=fi&sa=X&ei=22-_U6POL8H8ywOav4GABQ&ved=0CDsQ6AEwAQ#v=onepage&q=Chlorine%20trifluoride&f=false | www-teksti =Kirja Googlen teoshaussa | Viitattu =21.7.2014 | Kieli ={{en}}}}</ref><ref name ="inorganic">{{Kirjaviite | Tekijä =Egon Wiberg, Nils Wiberg, Arnold Frederick Holleman | Nimeke =Inorganic chemistry | Vuosi =2001 | Sivu =436-437436–437 |Julkaisija =Academic Press | Tunniste =ISBN 978-0-12-352651-9 | www =http://books.google.fi/books?id=Mtth5g59dEIC&pg=PA436&dq=Chlorine+trifluoride&hl=fi&sa=X&ei=jbTMU6XGEoKm4gSk3ICwBQ&ved=0CDsQ6AEwBThQ#v=onepage&q=Chlorine%20trifluoride&f=false | www-teksti =Kirja Googlen teoshaussa | Viitattu =21.7.2014 | Kieli ={{en}}}}</ref>
 
==Valmistus ja käyttö==