Ero sivun ”Suomen sotakorvaukset” versioiden välillä

==Sotakorvaustuotteita==

 

 

Ensimmäisenä sotakorvausvuonna jouduttiin luovuttamaan puutavaran sekä metsätalous- ja metalliteollisuuden tuotteiden lisäksi 119 alusta, mikä oli neljäsosa Suomen jo sodan vuoksi puoleen supistuneesta kauppalaivastosta. Toisesta korvausvuodesta lähtien luovutukset olivat uustuotantoa, pääasiassa metalliteollisuuden tuotteita. Tämä vaati metalliteollisuuden olennaista laajentamista, sillä ennen sotia sen osuus tuotannosta oli vain 3,7&nbsp;%. Teollisuustuotteiden toimittaminen vaati suuria ponnistuksia. [[Yhdysvallat|Yhdysvalloista]] ja [[Ruotsi]]sta saatujen raaka-aineiden ja laitteiden sekä lainarahoituksen avulla se kuitenkin onnistui. Sotavuosina Suomen kauppavaihto oli alentunut 57&nbsp;%. Menojen kattamiseksi oli myös säädettävä uusia veroja. Toimitetut määrät olivat niin suuria, että esimerkiksi 15 telakalla rakennetuista yli 500 laivasta olisi muodostunut yli 30 kilometriä pitkä yhtenäinen laivajono<ref name="YLE">YLE: ''Suomen historian myytit: sotakorvaukset'', TV-ohjelma, lähetetty 18.11.2010 YLE Teemalla.</ref> ja rautatiekuljetuksiin tarvittiin yhteensä 345&nbsp;000 junavaunua. Sotakorvaustavaran tuotantoa valvoivat neuvostoliittolaiset tarkastajat, jotka huolehtivat tavaran laadusta<ref name="YLE"/>.