Ero sivun ”Tikkurilan vanha asemarakennus” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Turenki on yhtä vanha
→‎Rakennushistoria: Helsingin purettu asema oli vanhin, lähdetiedon mukaan muut valmistuivat radan avaamiseen maaliskuussa 1862.
Rivi 40:
Myös Helsinki–Hämeenlinna-radan ja tulevan [[Riihimäki–Pietari-rata|Pietarin radan]] risteysasemalle oli tarkoitus rakentaa tiilinen asemarakennus. Rautatiehallitus ei kuitenkaan osannut päättää, tulisiko risteysasemaksi Riihimäki vai Turenki, ja Edelfeltin asemarakennusta varten tekemät suunnitelmat jäivät hyllylle. Sekä Riihimäki että Turenki saivat myöhemmin puiset asemarakennukset.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Jussi Iltanen | Nimeke = Radan varrella. Suomen rautatieliikennepaikat | Sivu = 54–56, 65, 69 | Julkaisija = Karttakeskus | Vuosi = 2009 }}</ref>
 
Edelfeltin piirustukset Tikkurilan asemarakennukseksi hyväksyttiin heinäkuussa [[1859]], ja perustukset muurattiin vielä samana kesänä. Kesällä [[1860]] rakennuksen seinät muurattiin täyteen korkeuteensa, ja kesällä [[1861]] rakennettiin vesikatto. Rakennustyöt urakoi rakennusmestari Carl Grönstadt miehineen, ja tiilet saatiin paikallisista tiiliruukeista. Rautatieliikenteen alkaessa maaliskuussa [[1862]] Tikkurilan asema oli valmis käyttöön.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Teresa Leskinen (toim.) | Nimeke = Seuraavana Tikkurila! Edelfeltin asemasta museoksi | Sivu = 27–29 | Julkaisija = Vantaan kaupunginmuseo | Vuosi = 2003 }}</ref> Alkuaikoina juna kulki joka toinen päivä Helsingistä Hämeenlinnaan ja palasi joka toinen päivä takaisin Helsinkiin.<ref name="Hautamäki" /> Valmistumisjärjestyksessä se oli asemarakennuksista toinen, sillä HelsinginTikkurilan asema olija valmistunutsamaan joaikaan vuonnavalmistuneet [[1860]].Järvenpään Helsinginrautatieasema|Järvenpään vanha asemarakennus purettiin [[1919asema]] nykyisen aseman valmistuttua, joten Tikkurilan asema ja samaan aikaan valmistunut [[Turengin rautatieasema|Turengin asema]] ovat nykyisin Suomen vanhimmat asemarakennukset<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Sirkka Valanto (toim.)|Nimeke=Rautateiden arkkitehtuuri. Asemarakennuksia 1857-1941|Vuosi=1984|Sivu=19|Julkaisija=Suomen rakennustaiteen museo|Isbn=9519229353}}</ref>. Se on myös radan tiiliasemista ainoa säilynyt, sillä Hämeenlinnan asema tuhoutui [[Suomen sisällissota|sisällissodassa]] keväällä [[1918]].
 
===Arkkitehtuuri===