Ero sivun ”Harjunpäänjoki” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Malline: Kansalaisen karttapaikka -> Karttapaikka, using AWB |
p "–" |
||
Rivi 28:
Joutsijoen virtausta ja järven pintaa säätelee joen suulla oleva Tammen säännöstelypato. Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen mukaan Joutsijärvestä saadaan juoksuttaa järven pinnan ollessa säännöstelyrajojen välillä enintään 4 m<sup>3</sup>/s. Kuitenkin juoksutuksen Joutsijokeen on oltava vähintään 0,15 m<sup>3</sup>/s. Joutsijärven [[luusua]]ssa on ollut pato jo 1700-luvulta lähtien, jolloin pato rakennettiin [[Leineperin ruukki|Leineperin ruukin]] toimesta.<ref name="rannikko"/><ref name="suoj"/>
Pato säätelee joen virtausta pari kilometriä joen alajuoksulle sijaitsevalle [[Sahalahti (Ulvila)|Sahalahdelle]] saakka. Sahalahti on järvimäinen joen [[suvanto]]kohta, jonka ala on hieman alle kolme hehtaaria. Joutsijärven ja Sahalahden välissä virtaavat kaksi noin
Joki virtaa [[Koski (Kullaa)|Koskin]] kylälle asti metsäisen maaston läpi. Koskin kylän läpi virratessaan joessa on ''Äijänkosken'' pato, jonka yhteydessä on vanha mylly. Pato muodostaa samalla Koskin kylän kohdalle jokeen pienen suvannon. Hieman alempana joessa on toinen vanha pato, jossa on toiminut vanha mylly.<ref name="rannikko"/>
Koko Joutsijoen yläjuoksu Koskin kylästä alkaen aina Joutsijärvelle saakka muodostaa pitkän ja vaihtelevan koskijakson, jossa vuorottelevat nopea- ja hidasvirtaiset osuudet, padot ja suvannot. Joki on yläjuoksullan selvästi kapeampi ja vähävetisempi alajuoksullaan. Uoma on pääosin 2–4
Koskin kylän jälkeen joki virtaa peltoaukeiden läpi [[Kullaa]]n entisen kuntakeskuksen [[Kangas (Kullaa)|Kankaan]] sivuitse, missä jokea aletaan kutsua [[Kullaan kirkko|Kullaan kirkon]] kohdalla Kullaanjoeksi.<ref name=kp/><ref name="rannikko"/>
Rivi 40:
Joki virtaa Kullaanjokena Kullaan kirkolta aina [[Leineperi]]n kylään asti. Jokiosuus on vaihtelevaa suo-, metsä- ja peltomaata ja asutus alueella on harvaa [[Haja-asutusalue|haja-asutusta]]. Leineperin ja Kankaan välisellä jokiosuudella on kaksi joen veden pinnan säätelemiseksi rakennettua pohjapatoa.<ref name="rannikko"/><ref name=kp_leineperi/>
Leineperin vanhassa [[Ruukki (varhainen teollisuusalue)|ruukkikylässä]] on kolme erillistä koskea, ylimpänä virtaava ''Emäntäkoulunkoski'', sekä ruukin alueen ''Pajakoski'' ja alinna oleva ''Myllykoski''. Niiden putouskorkeus on yhteensä kahdeksan metriä. Koskista vanhan ruukin vieressä sijaitsevassa Pajakoskessa on sulkulaittein varustettu pato, joka on säädellyt veden juoksutusta padon alapuolisille vesivoimaa käyttäville laitteille. Nykyisin pato toimii ylisyöksypatona luukkujen ollessa ala-asennossa ja tarvittaessa juoksutusta lisätään luukkuja nostamalla. Leineperin Patokoskesta alkaa pitkä
=== Kaasmarkunjoki ===
Rivi 46:
Leineperin jälkeen joki virtaa tasaisella maalla peltoaukeiden lävitse Kaasmarkun ja Leineperin väliselle ''Solakoskelle'', jota edeltää laajempi suvantolampi. Solakoski on padottu ja sen pudotuskorkeus on 2,7 metriä ja sillä on pituutta noin sata metriä. Kosken partaalla on sijainnut Leineperin ruukin vanhoja teollisuuslaitoksia.<ref name="rannikko"/>
[[Kaasmarkku|Kaasmarkun]] kylälle virratessaan, ''Kaasmarkun Tehtaankosket'' muodostavat yli kilometrin pituisen pitkän koskijakson. Sillat ja välisuvannot jakavat koskijakson kolmeen osaan, jotka ovat ''Ylinen-, Keskinen-, ja Alinen Tehtaankoski.'' Tehtaankoskien putouskorkeus on 9,6
=== Harjunpäänjoki ===
| |||